15.02.2011 - Tiivis päivä.

Kova pakkanen, -22 astetta kuistilla, joten noin 25 pihalla aamulla.

Puheluita paljon tänään, rukousta ja keskustelua. Sairautta ja muuta. Äsken tulin raamiksesta, ja olen hyvin väsynyt.

Kiitosaihe on se, että eiliset valkosipulit tehosivat! Paineen tuntu onteloissa on vähentynyt, mutta hajuaisti ei ole toistaiseksi palannut kunnolla. Mutta olo on ollut parempi kuin eilen.

Arin luona olin reilut pari tuntia. Ari tuoliin ja istuimme aulassa. Kuuntelimme Amandan elämästä kertovaa kirjaa, minä kudoin, join kahvia ja Ari istui ja kuunteli. Ruoka tippui pullosta Arille. Kun hän ei jaksanut enää istua, siirsin hänet sänkyyn.

Ari oli rukoillut eilen puolestani, kuten olin pyytänyt. Rukoilimme jälleen yhdessä. Ari oli mielestäni hyvin syötävän ihana, vanha kunnon Ari, terveemmän tuntuinen. Itse hän tuntee olevansa ihan samanlainen kuin aina ennenkin. Minusta tuntuu, että lähes jokapäiväinen istuminen on vahvistanut Arin keuhkoja. Limaa nousee valtavasti, mutta eipähän sitten kerry keuhkoihin. Olen hyvin kiitollinen Arin tämän hetkisestä voinnista.

Tänään sain kolme palautekirjettä kirjastani. Ne olivat hyvin mukavaa luettavaa kaikki. Sukulaiseni oli odottanut, että olisin kirjoittanut jotain siitä, miten paljon haimme apua Arin sairauden alussa.

Kun minua on kehotettu kirjoittamaan elämänkerta, tai siis koko stoori, miten elämässämme on tapahtunut, olen kieltäytynyt. Syy on se, etten jaksa. Rohkeasti eteenpäin -kirja on vain pintaraapaisu kaikesta tapahtuneesta. Sen lisäksi elämämme on koostunut runsain määrin kaikenlaisesta raskauttavasta. En jaksa edes muistella.

Kenties kirjoitan seuraavassa kirjassani jotain sellaista, jossa syvennän joitakin kokemiamme asioita. Olemme totisesti laukanneet kaikki inhimilliset avut kokeilemassa, kuten kuka tahansa ihminen tekisi. Sen lisäksi monet ovat hakeneet meille apua pimeistä voimista, ja itsekin olemme ajautuneet etsimään apuja, jotka eivät olleet Herrasta. Luojan kiitos, nyt olemme tässä Jumalan armosta.

Herra opetti minulle tänään sanastaan ainakin yhden asian. Olen Arin pitkän sairauden aikana monet kerrat toivonut, että olisi joku, jolta voisin kysyä, joka neuvoisi, mitä tehdä, minne mennä. Sellaista ihmistä ei ole ollut. On pitänyt toikkaroida ja yrittää löytää tietä.

Tänään Herra näytti, että olen ollut väärässä. Hän on ollut koko ajan sitä varten, että huutaisin hänen puoleensa. Olenhan minä niinkin tehnyt, mutta ensisijaisesti olen usein etsinyt apua muualta, sitten turvautunut Herraan, jos ei muu ole auttanut. Tai kun olen joutunut umpikujaan.

1 Sam 8. avautui minulle:
5. ja sanoivat hänelle: "Katso, sinä olet käynyt vanhaksi, eivätkä poikasi vaella sinun teitäsi. Niin aseta nyt meille oikeutta jakamaan kuningas, jollainen kaikilla muillakin kansoilla on."
6. Mutta Samuel pahastui siitä, että he sanoivat: "Anna meille kuningas jakamaan meille oikeutta". Ja Samuel rukoili Herraa.
7. Niin Herra sanoi Samuelille: "Kuule kansan ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat; sillä sinua he eivät ole pitäneet halpana, vaan minut he ovat pitäneet halpana olemaan heidän kuninkaanansa.
8. Niinkuin he aina siitä päivästä, jona minä johdatin heidät tänne Egyptistä, tähän päivään asti ovat tehneet, kun ovat hyljänneet minut ja palvelleet muita jumalia, aivan niin he tekevät nyt sinullekin.

Israelin kansalla oli Jumala, joka halusi olla heille se ensimmäinen ja ainoa, jolta he etsivät apua. Mutta nämä tahtoivat olla kuten muutkin ihmiset.

Minäkin olen kysellyt maailman ihmisten tavoin neuvoja ihmisneuvonantajilta sen sijaan, että olisin jättänyt asiani ensisijaisesti Herralle.

Eihän neuvojen kysyminen ole paha asia. Raamattu kehottaa kysymään neuvonantajilta. Mutta jos me ohitamme Jumalan sanan ohjeet ja hänet itsensä, ja pidämme ihmisten neuvoja parempina, tärkeämpinä ja kenties viisaampina kuin Herran itsensä, niin me eksymme.

Toivotan tämän sanan kautta Herran siunausta sinulle, arvoisa lukijani:

HERRA SIUNATKOON SINUA, LUKIJANI
JA VARJELKOON SINUA.
HERRA KIRKASTAKOON KASVONSA SINULLE
JA OLKOON SINULLE ARMOLLINEN.
HERRA KÄÄNTÄKÖÖN KASVONSA SINUN PUOLEESI
JA ANTAKOON SINULLE RAUHAN.
ISÄN, POJAN JA PYHÄN HENGEN NIMEEN. AAMEN.