03.01.2011 - Kuumetta minulla, oho!

Lunta lisää.

Eilen kirkon jälkeen jätin Arin katsomaan seiskateeveetä huoneeseensa, ja hoitajat aikoivat mennä laittamaan hänet sänkyyn hetken päästä. Ari vaikutti kovasti pirteältä. Itse olin kehnossa kunnossa, joten pötkin kotiin pikimmiten.

Yllättäen minulle tuli yöllä vilu ja tärinä. Mittari näytti 38,8. Juuri pääsin leuhkimasta, ettei minulle tule kuumetta koskaan. Ehkäpä nyt uskalsin antaa sen tulla, kun näin, että Ari pärjää.

Yö meni kuten se menee, kun on kuumetta. Välillä hiki, kun kuume laski, sitten taas kylmä. Hiihtelin kuin kummitus valkoinen kaulahuivi päässä yöllä asunnossani, kun etsin särkylääkkeitä. Villatakit ja monta peittoa olivat tarpeeseen, etten jäätynyt.

Iltapäivällä oloni koheni, iltaa kohden huononee. Kurkku on kipeä ja yskittää.

Ilmoittauduin opistotalolle viikon päästä alkavalle kurssille, jokin valokuvaukseen liittyvä kurssi se oli. En jaksanutkaan ottaa kotisivukurssia. Toivon. että jaksan mennä tuonne, mihin ilmoittauduin ja kunpa oppisin vielä jotain.

Vein pyykkejä koneeseen ja kuivumaan. Talvitamineet ylle, etten vilustu lisää.

Kirjoitin tänään erään tärkeän virallisen kirjeen. Jospa se osuisi maaliinsa. Kuin olisin isonkin työn tehnyt. Viralliset asiat ovat yleensä hankalia ja kuluttavia.

On mentävä taas makuulle, kuumaa juomaan ja lepäämään. Toivottavasti säästyt flunssalta, arvoisa lukijani!