19.12.2010 - Neljäs adventtipyhä!

Pakkasta reippaasti toistakymmentä astetta ja viimaa

Hurahti tämäkin päivä kuin siivillä ja nyt jo yö pukkaa päälle. Hyvä kun ei tarvitse huokailla, mitä tekisi. Aika kiitää salamavauhtia.

Yhden aikaa sain unen eilisillan raatamisen jälkeen. Pesin vielä kalanpaistopellin ja uunin ennen nukahtamista, vaikka olin jättänyt ne aamuksi. Virtaa piti kuluttaa, että sain itseni tasapainoon. Näköjään pitää suunnitella jatkossakin siivousoperaatiot reissun paluuajankohdaksi. Saa edes silloin jotain näkyvää aikaiseksi.

Heräsin kymmeneltä, kuuntelin jumalanpalveluksen radiosta, vietin aamua. Ruuan jälkeen lähdin Arin luo naparetkeläisasussa. Tuntui hyvältä kävellä monen päivän jälkeen reippaasti.

Oravat piilottavat ruokaa ennen talvea, tiemmä, ja kaivavat sapuskan esiin tarvitessaan. Minä piilotan menomatkalla löytämäni pullot ja kaivan ne esiin palatessani. Jatkuva pullovarasto lymyilee siivouskomerossani, vaikka kuljetan niitä kauppaan niska kierossa tämän tästä.

Ari oli pirteä, kuumeeton edelleen, mutta välillä aika limainen. Tuoliin hän ei halunnut. Tunnin verran juttelimme, hain keinun aulasta itselleni.

Kävelin Arin luota Huutoniemen kirkolle joulujuhlaan. Lapsilla oli paljon ohjelmaa, ja se oli hauskaa. Paljon oli tuttuja, ystäviä, esirukoilijoita, läheisiä ihmisiä, meidän Petrinkin tapasin. Kiiruhdin sieltä Arin luo takaisin.

Arilla oli jokin huonosti. Lopulta ymmärsin, että hän halusi istumaan pyörätuoliin, sitä se oli. Laitoin hänet yksin, kun hoitajilla oli juuri ruuan jakelu. Oikeastaan homma käy sutjakammin yksin minulta kuin joka kerta jonkun eri ihmisen kanssa. Hetkessä mies on tuolissa, ellei satu haavereita. Nostoliina on mainio apu nostolaitteineen.

Katsoimme aulan isosta teeveestä uutiset ja erään sarjan. Seiskateevee ei näy aulan televisiosta. Lopuksi kuuntelimme teeveen sijasta jouluradiota. Lähes kaksi tuntia Ari halusi istua ennen kuin halusi takaisin sänkyynsä. Soittelin Jyrkin ja Terhin kanssa, ja Tero soitti minulle. Tai en muista, kuka soitti kenelle, mutta puhuin lastemme kanssa joka tapauksessa.

Kahdeksalta illalla olin vasta takaisin kotona. Sytyttelin jouluvaloja. Vielä on pari pakettia tehtävänä, mutta se on mukavaa puuhaa.

Aamulla menen kuppilaan Elisan kanssa. Pitkät aamukahvit kello kahdeksan jouluisin ajatuksin. Sen jälkeen kipaisen uimaan. Toivon kaunista auringonnousua!

Koska olen siivonnut huushollin, on enää leipomista jäljellä. Leipää aion tehdä ehkä jo huomenna. Joulupullia paistan. Torttuja teen valmiista taikinasta. Terhi sanoi tehneensä pipareita ja tuo niitä tullessaan.

Keskiviikkona saan Saran, Jyrkin ja Maaritin meille. Torstaina menemme porukalla Aria onnittelemaan, kun hänellä on syntymäpäivä. Terhi ja Tatu ovat toisilla vanhemmilla, mutta tullevat sinne samaan aikaan kanssamme.

Nauratti, kun luin netistä erilaisia jouluvaihtoehtoja, joista yksi oli - yllätys, yllätys - uskonnollinen juhla. Hah. Joulua ei olisi olemassakaan ilman Jeesuksta Kristusta. Köyhä on sellainen joulu, jossa syntymäpäiväsankari ei ole paikalla. Herra Jeesus tulkoon koteihimme, siitä syntyy jouluilo, rauha ja rakkaus keskellemme.

Mitäpä tässä muuta kuin kiittelemään Jumalaa, taivaallista Isäämme, kaikesta hyvästä johdatuksesta.
Iloa sinulle, arvoisa lukijani!

jk. Tänä iltana POIJAT ovat kirjani kimpussa. Asia etenee. Jumalan aikataulu on toisenlainen kuin minkä itse valitsisin. Hän on kuitenkin ehdottoman luotettava ja uskollinen johdatuksessaan, joten kaikki on kohdallaan. Jännitystä vielä hetken aikaa!