14.07.2010 - Olemisen opettelua!

Helle, tuulta, ukkoskuuroja, paloautojen ujellusta.

Kun olin kirjoittanut eilisen ajankohtaisen, luin Virtoja erämaassa -tekstin. Minua ilahdutti sangen kovasti, sillä Upham kirjoitti siinä kuin minun suullani. Tai minä kirjoitin hänen sanoillaan, miten vain:

JUMALA KUTSUU OLEMATTOMAT, IKÄÄN KUIN NE OLISIVAT. Room 4:17
Thomas C. Upham puhuu Aabrahamista oheiseen sanaan liittyen:
"Aabraham uskalsi nimittää itseään isäksi, koska Jumala oli häntä siksi kutsunut. Tämä on uskoa, joka omistaa sen, mitä Jumala on sanonut. Usko astuu tyhjän päälle, ja toteaakin kallion jalkojensa alla.

" - - Ole halukas elämään uskon elämää, äläkä ajattele tai toivo minkään muunlaista elämää! Usko, vaikka kaikki ulkonaiset valot sammuisivat ja tähtitaivas pimentyisi! Usko sittenkin, vaikka olisit vaivojen ja vaarojen keskellä, kunhan vain Jumala varjelee sielusi sisäisen säteilyn, uskon sytyttämän, puhtaan kirkkauden." -Virtoja erämaassa

Ja saman päivän tekstiä jatkaa vielä J. B. Figgis:
" - - Jos olet saanut häneltä voiman lupauksen, niin usko siihen sokeasti ja luota siihen ehdottomasti. Se merkitsee, että uskot ja luotat itse lupauksen antajaan - Häneen, joka sanoi: `Totisesti, totisesti, minä sanon sinulle...`"

Job toivoi aikoinaan, että hänen sanansa kirjoitettaisiin muistiin. Niin myös tapahtui, vaikka Job tuskin ymmärsi niin käyvän. Hänen sanansa ovat siunanneet niin minua kuin tuhansia muita Herran seuraajia. Erilaiset hartauskirjat toimivat samoin. Jumala puhuu niiden kautta. Pyhä Henki tekee eläväksi sanat, jotka on puhuttu tai kirjoitettu Hänen vaikutuksestaan.

Kävin aamulla uimassa. Pistäydyin samoin eräässä kodissa, jossa on muutto meneillään. Jahka perheen vanha koti on siinä mallissa, että siellä voi pyyhkiä kaappeja tai muuta, ehkä kipitän avuksi.

Arin kanssa olimme retkellä eilisessä paikassa, sairaalan käytävällä. Arilla oli eilen ollut hiukan lämmönnousua, antibioottikuuri on jälleen menossa. Uskon kuumeen liittyvän hellesäähän. Arin elimistö menee epäkuntoon, kun ilman lämpötila nousee paljon. Kuumeisenakin hänen jalkansa ovat kylmät kalikat, vaikka yläruumis hehkuu.

Pyhä Henki rohkaisee minua jatkuvasti. Ilman hänen apuaan ja sanojaan kai repisin loputkin pelivehkeeni. Vetoan Jumalan itsensä sanoihin ja opettelen luottamaan. Hitaasti käy oppimiseni.

Elimistöni kaipaa tyhjäkäyntiä, joutilaisuutta ja tyhjentämistä. Minun on kuitenkin turha höpistä, etten olisi yhteydessä ihmisiin. Uimassa näen joka päivä vanhoja ja uusia tuttujani sankoin joukoin. Arin luona tapaan lukuisia ihmisiä Arin lisäksi. Siitä huolimatta kohtaan mielestäni tuskin ketään nykyään! Tämän enempää en tosin jaksaisi nyt. Hellekin verottaa, varmasti jokaista!

"Yksin oot sinä ihminen
kaiken keskellä yksin."

Tuon runon sanat ovat usein mielessäni. Jumalan sanotaan Raamatussa halajavan mustasukkaisuuteen asti henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan. Niinhän itsekin vanhempana kaipaan yhteyttä lapsiini. Yhtä hyvin Jumala haluaa irrottaa omia lapsiaan elämään hänelle, mutta ei hän estä meidän yhteyttämme muihin ihmisiin. Hän haluaa olla kuitenkin tärkein meille.

Hän etsii meitä, että me etsisimme häntä.
"Etsikää Herraa, kun hänet löytää voidaan,
huutakaa häntä avuksenne, kun hän läsnä on", sanotaan Raamatussa.

Päivä ja hetki kerrallaan vaellan Jeesuksen seurassa. Pyöräillessäni ympäri kaupungin katuja kuuntelen vain, mitä virttä milloinkin sieluni soi. Sen musiikki heijastaa aina mieleni liikkeitä ja kaipuuta.

Hyvää loppuviikkoa, arvoisa lukijani! Menen syömään jäätelöä ja vadelmia sekä nauttimaan kirjaseurasta.