02.07.2010 - Kesä!

Lämmintä, aurinkoista, uimavedet lämpiää.

En ole jaksanut napsia uusia kuvia, joten esittelen vanhoja. Jotenkin vain ei ole kamera sattunut mukaan, kun olen kuljeksinut.

Tänään saunasin kaksi kertaa, vaikka en varsinaisesti edes pidä saunasta. Menin illan suussa Hietasaareen avantosaunalle, ja tapasin sananmukaisesti meressä erään tutun rouvan. Juttelimme samalla, kun pysyttelimme pinnalla. Kömmimme lauteille keskustelemaan lukemistamme kirjoista. Siirryimme sitten toistamiseen mereen.

Meressä seuraamme liittyi kolmas rouva, ja aiheemme käsittelivät siinä vaiheessa laiturilta liukastumista. Jokaisella oli aiheesta kokemuksia. Melkein kävi kateeksi, kun kolmas rouva oli saanut ison mustelman takalistoonsa luisteltuaan mereen. Itsehän vammautin vain käsivarteni.

Toisella rouvalla oli ollut onni myöten jopa siinä määrin, että hän oli joutunut käymään lääkärillä mustelmaista takalistoaan näyttämässä. Häntä en kadehtinut.

Loppupäätelmämme liukasteluista oli se, että emme sentään kärsi osteoporoosista, sillä luita emme kukaan olleet katkoneet.

Minulle tuli lähes kiire kotiin, sillä olin varannut pihasaunan yhdeksältä. Sitä ennen tapasin ystävärouvan pyörätiellä, ja keskustelimme synnyt syvät. Se onnistuu, kun tuntee toisen tarpeeksi hyvin.

Päivällä olin vierailulla. Esirukousystäväni on muuttanut Vaasaan, ja häntä olin tapaamassa. Oli ilo nähdä, että Jeesus on pitänyt ystävästäni huolen. Monien taistelujen ja menetysten jälkeen hän on hengissä. Pyhä Henki ohjaa ystäväni elämää ja rukouksia.

Arin luona kävin, mutta tulin pahalle mielelle eräästä asiasta siellä. Ari oli lisäksi aika rohiseva, eivätkä voimani oikein riittäneet sitä kauan kuuntelemaan. Huomenna menen uusin eväin. Herra vahvistakoon Aria ja minua myös.

Pyykkituvassa heiluin jonkin verran, mutta vältin mankelia. Huomenna aion käydä sen kimppuun puhtain pyykein. En heitä pyyhettä kehään, vaan mankelin sisuksiin ja toivon hartaasti, että toimeni onnistuvat ja saan palautuspostina sileitä pyyhkeitä.

Mainioksi kesälukemiseksi sopivat Pappila-sarjan kirjat. Olen nautiskellut tänään sarjan ensimmäistä osaa. Teksti on raitista, hauskaa, piristävää ja leppoisaa. Iäkäs poikamiespappi asuu pikkukylässä, jonka elämästä kirja kertoo syvällisiä ihmiskohtaloita.

Gospel-riders -porukalla on ollut antoisa ja siunattu, lähes kuukauden mittainen matka Israeliin. Haavereita voi sattua, mutta Jumala on kuitenkin kaikessa mukana. Vaikka emme uskovina ole "maailmasta", niin olemme kuitenkin "maailmassa". Ja täällä elämiseen kuuluvat kivut, onnettomuudet ja muut. Jumala ei välttämättä varjele niiltä, mutta hän varjelee niiden keskellä.

Pitkin päivää olen muistanut tuossa ryhmässä ajanutta ystävääni, joka on kaatunut moottoripyörällä Itävallassa tulomatkalla. Enkelit varjelivat, vaikka kolari oli ollut paha. Jeesus johtakoon hänet miehineen kotiin, ja hän sen tekee.

Kodissamme on perheen pussilakanaesittely meneillään. Kaikki kyseiset, tummat lirpakkeet ovat päässeet roikkumaan verhotankoihin. Mutta eipä enää hiki virtaa! Täällä on soman hämyistä.

Isäni tapaa sanoa, että ei lämmin luita riko. Nauttikaamme siis kesän lämmöstä. Mielestäni ulkona ei kovin lämmintä edes ole. Vain autossa ja sisällä kodissa! Kummallista.

Toivotan vilpoisia yöunia, arvoisa lukijani!