16.06.2010 - Päivä kuin unta jälleen!

Kaunista, mutta kylmää edelleen.

Olenkohan jossain ulkomailla,vai kotonako lienen? Nukuin sikeästi ja riittävästi, ei mitään stressiä tai nukahtamisvaikeutta! Heräsin uuteen aamuun onnellisena mummona jo toista päivää.

Keinussa vietän aamurukoushetkeäni, siinä on luonteva paikka istua aamulla ja illalla, kuten myös siinä välillä. Lähdin kävellen uimaan jo ennen aamupalaa. Kaunis, aurinkoinen aamu, ihanaa!

Tero oli päivän töissä. Minä kokeilin ensi kertaa tämän talon uunia. Hyvää leipää tuli, Rosinan reseptillä tein sitä. Sain toisen tuoreen mummon kylään luokseni, ja hän tulikin ruusun kera. Olemme tosi ylpeitä ja onnellisia mummoja molemmat.

Tein ostoskierroksen ja se tuotti tulosta. Yritin löytää kaupasta sinistä sifonkia ikkunaan, mutta en löytänyt. Kun menin Fidaan, sieltä löytyi sopiva verho, jonka sain vain ripustaa ikkunaan! Kun maksoin sen kassalla, minulta huolittiin vain puolet hinnasta - alennusmyynti. En alkanut inttää vastaan. Täytyy tyytyä toisinaan vähempään rahan menoon ja olla natisematta siitäkin asiasta. Eiväthän asiat aina mene, niin kuin itse luulen.

Olen katsonut erästä taulua pari kertaa kristillisen kirjakaupan kirppiksellä. Siinä on jotain määrittelemättömän puhuttelevaa minulle. Tänään ostin sen. Yritin laittaa taulun keittiöön, mutta se ei sopinut sinne ollenkaan.

Olohuoneessa oli sopivassa kohdassa reikä seinässä, ja kun asetin taulun siihen ruuvilla kiinni, se on kuin tehty tuohon kohtaan. Kun makaan sohvalla, voin astua sisään taulun maisemaan. Aika näyttää, miksi taulu puhuttelee minua. Hiukan aavistan ehkä asiaa.

Ari oli pirteä, kun kävin. Itse en ollut sitä siinä vaiheessa. Huomenna menemme ulos, jos mahdollista. Aurinkoista säätä luvataan, mutta vain 15 astetta lämmintä.

Minulla on muutama kännykällä otettu kuva Meidän Vauvasta. Nolotti, kun en huomannut kiskaista kunnon mummon tyyliin niitä esiin, kun tapasin tuttuja kaupassa. Mutta mummous on niin uutta vielä, että suotakoon se minulle anteeksi. Kuitenkin jokainen myyjä ynnä hoitaja tuli tietämään, että mummon kanssa ovat tekemisissä tässä tapauksessa!

Pari päivää sitten sattui hauska asia. Eräs ystäväni rukoili puolestani ja sanoi, että Jumala lähettää linnun laulamaan sinulle; se voi istua vaikka jossain puun oksalla, ja sinulle se laulaa. Minulle tuli mielikuva peipon laulusta tai kenties jopa satakieli livertelisi minulle tulevina päivinä.

Seuraavana aamuna menin viemään roskia. Yhtäkkiä kuulin, että lintu lauloi. Se oli pulu! Näin sen suoraan edessäni olevan talon katolla, ja se klunkutti, kuten kyyhkynen tapaa tehdä. Siinä oli minun peipposeni! Minua nauratti, enkä arvostanut pulun konserttia kovin suuresti.

Joku mainitsi, että kyyhkynenhän on Pyhän Hengen vertauskuva! Sen jälkeen minulle tuli vallan toinen asenne. Pulu tuo viestin Jumalalta, joka on Pyhä ja voimallinen, ja lähettää kyyhkysen kujertamaan juuri minulle.

Meidän vauvelia on rukoillen ja kiittäen odotettu yli yhdeksän kuukautta. Kuinka iloinen uutinen oli, että hän on viimein syntynyt! Samoin oli suuri ilo, kun Vapahtaja syntyi. Häntä oli sentään odotettu jo parituhatta vuotta.

Nyt on nukkumaanmenon aika. Hyvää yötä, arvoisa lukijani!