14.06.2010 - Sitä sun tätä!

Aurinkoa, mutta sitten jälleen sade alkoi.

Tero tuli kotiin illalla myöhään ja tykkäsi tästä järjestyksestä. Verhojakaan ei moittinut ollenkaan.

Olin varannut pyykkituvan. Oli vähän kummallinen pyykkikone. Se alkoi lingota ensimmäiseksi, vaikka tein juuri kuten ohjeessa neuvottiin! Toisen koneellisen kanssa se toimi samoin. Ehkäpä kone ottaa vain luulot pois pyykiltä, selvittää solmussa olevat lahkeet tai muuta sellaista. Puhdasta tuli joka tapauksessa. Tuollaiset laitoskoneet ovat tehokkaita. Niin tehokkaita, että Teron takista taisi tulla entinen. Hmmh. Ehkäpä ohjelma oli sille liian tiukka.

Ihmettelen kovasti, kun kaikki on nykyisin lähellä kotia. Pari minuuttia ja olen jo kaupassa, jonne ennen piti asiasta tehden lähteä. Tänään etsin paria juttua kodin sisustukseen kirpparilta. En löytänyt niitä, mutta löysin upouuden kalliin, tavaran, jota eräs ystäväni halajaa. Hänellä on pian syntymäpäivä, joten minulla on hänelle mieluinen yllätys. Tuote ei maksanut paljon ja on käyttämätön!

Kun pyykit olivat koneessa, kipaisin tuosta vaan kirpparille. Kävin tilaamassa kuskin hakemaan lastin huonekaluja entisestä kodista. Poistuessani huomasin ostaneeni kahdella eurolla puisen kenkätelineen. Pyyhin siitä pölyt ja se on mainio kapistus eteisen nurkassa!

Petri poikkesi ruokatunnillaan, Terolla ei töitä tänään, joten menimme hänen kanssaan vanhaan kotiin. Kirpparimies tuli, ja lastasimme pöytää ja sänkyä ynnä kirjahyllyä kyytiin. Meni lamppua ja vaatekassia.

Toisesta ovesta tuli eräs rouva ja haki laatikollisen myyjäisiin soveltuvaa tavaraa. Tai kai sekin jonkinlainen hyväntekeväisyyskirppari tulee olemaan. Näin tavara löytää paikkansa.

Otimme tauluja alas, ruuveja irti, Tero pakkasi kirjojaan, minä otin verhoja alas.

Paluumatkalla kävin viemässä lastin maljakoita Arin osaston kaappiin. Ari nukkui enkä raaskinut herättää. Menen nyt illalla uudestaan käymään. Vielä ennen kotiin tuloa kurvaisimme Teron kanssa viemässä kirpparille kasan tavaraa. Voi, miten rikkaita olemmekaan: pois annettavaa on vaikka millä mitalla, ja vielä on koti yltäkylläisen pursuileva. Ei rikas, mutta kaikkea on tarpeeksi ja ylikin.

Lutherin teksti nappasi tänään:

HÄN ON ITSE VANHURSKAS JA VANHURSKAUTTAA SEN, JOLLA ON USKO JEESUKSEEN.
"Tavanomainen puhe omasta tai muiden ihmisten vanhurskaudesta ja pyhyydestä on yhtä keksittyä ja turhaa kuin puhe Jumalan syntiinlankeemuksesta, mikä on mahdotonta eikä voi tapahtua milloinkaan.

"Hylätkäämme siis tuo vanha eksytys sanoa Paavalia ja Pietaria pyhiksi luulotellussa synnittömyyden merkityksessä. Meitä ja kaikkia uskovia sen sijaan sanotaan pyhiksi sen tähden, että Kristus on ollut meidän sijastamme pyhä ja lahjoittanut meille pyhyytensä.

"Meidän ihmisten kesken ei ole erotusta. Me kaikki olemme syntisiä ja tulemme pyhiksi Kristuksen kautta. Katuva ryöväri on yhtä pyhä Kristuksessa kuin sinä ja minä, Pietari ja Paavali. Asiaan ei vaikuta mitään se, että nämä ovat tehneet suurempia tekoja kuin ryöväri tai sinä ja minä. Kaikki me olemme luonnostamme syntisiä ja Jumalan armon tarpeessa.

"Vaikka muutamat pyhät ovat tehneet vähemmän ulkonaisia, törkeitä syntejä, apostolit ovat silti tunteneet sydämessään ylpeyttä, epätoivoa, Jumalan kieltämistä ja muita sellaisia inhimillisiä heikkouksia. Kaikkien muiden ihmisten tavoin hekin ovat olleet syntisiä. Jumala yksin on pyhä, niin kuin seurakunta veisaa: Pyhä on Herra, Jumala Sebaot!" -Mannaa Jumalan lapsille.

Käväisin uimassa ja siellä erään hoitamani lapsen äiti teki sydämen palveluksen minulle. Totesin, että pyyhe näköjään jäi kotiin tällä kertaa. Hän antoi heti oman pyyhkeensä, johon ei ollut vielä kuivannut itseään, koska oli vasta menossa uimaan. Kuinka moni antaa oman puhtaan pyyhkeensä, että toinen ihminen kuivaa siihen itsensä? Herra siunatkoon tuota naista, ja kyllä hän siunaakin!

Lähden Arin luo. Menen kävellen, otan sateenvarjon mukaan, sillä vettä sataa edelleen. Mukavaa iltaa sinulle, arvoisa lukijani!