02.06.2010 - Onnellinen minä!

Aurinko paistaa sisällä ja ulkona.

Eilen yllättäen nettiyhteys loppui ennen kuin oli tarkoitus. Mutta nyt taas pääsin koneen ääreen.

Eläkkeellä oleva opettajaystävä pesi ikkunat täällä uudessa kodissa. Ja nyt ovat pitsiverhot ikkunassa monen hikisen hetken jälkeen! Seinät pesty, vessa hinkattu, kaapit puunattu.

Viime päivinä olen ollut hetkittäin ylen uupunut. Ehkäpä ne ovat vain vaihdevuosioireita tai muuta hyökkäilyä. Sydäntä puristaa, suolisto on kireällä kuin viulun kieli, pää kuin Haminan kaupunki.

Hullutusta tietysti siivota ja suunnitella muuttoa kesken lakkiaistouhun. Eilen kuitenkin oivalsin, että tämä muutto antaa minulle kipeästi tarvitsemaani muuta ajattelemista kuolemisien ja kuumeilujen ohessa.

Ari on onneksi hyvin hengissä, ainakin oli eilen. Tänään en ole vielä käynyt sairaalassa. Atroventti auttoi ja rukoukset kuultiin. Kiitos esirukoilijoille, kiitos Jumalalle.

Tänä iltana meidän Terhi on tulossa Vaasaan. Olen tosi onnellinen siitä ja monestakin asiasta. Toissa iltana kesken kamalan olon, itkun, ikävän, ahdistuksen ja muun yhtäkkiä tajusin: kaikki on hyvin, Jumalalla on hommat hallussa.

Unta piisaa tosin vain nukahtamistableteilla. Tänään aion ottaa isomman lastin, peräti puolikkaan, sillä neljänneksellä nukuin vain neljä tuntia. Heräsin viideltä mukamas, vaikka olin vasta yhdeltä saanut unen.

Kirvestä en siis heitä kaivoon. Päinvastoin.

Tätini Kokkolasta ilmoitti leipovansa ja kiiruhtavansa lauantaiaamuna varhain keittiöapuun, kun on Teron juhlapäivä. Olen ylen kiitollinen hänelle, kuten tämän päiväiselle ystävälle. Auttamalla toista antaa samalla henkistä tukea, rinnallakulkemista. Sitä olen saanut monin tavoin monella eri lailla.

Nouwen sanoi, ettei meidän pidä odottaa, että me voisimme auttaa aina niitä, jotka meitä auttavat. Liioin eivät ne, joita me rakastamme, välttämättä rakasta meitä, mutta jotkut muut rakastavat, vaikka emme kenties itse ymmärrä rakastaa noita kyseisiä ihmisiä.

Pääasia siis vaan rakastaa raakasti kaikkia ja tehdä toisia onnelliseksi kulkemalla yhdessä matkaa tehden. Niin Jeesus tekee. Hän vaeltaa väsymättä edellämme ja kutsuu meitä seuraamaan.

Eilen hain avaimet ja tulin yksin tänne uuteen asuntoon hetkeksi aikaa. Kiitin ja ylistin Jumalaa. Hän ei jää mitään velkaa, vaikka meillä olisi vaikeaa: hän antaa ylenpalttisesti kaikkea omilleen. Huomaa: kaikkea. Myös ahdistusta ja itkun aihetta. Näissä kaikissa me saamme jalon voiton Hänen kauttaaan, joka on meitä rakastanut.

Jatkan jahka saan paremmat senssit kirjoittaa.

Siihen asti: voi hyvin, arvoisa lukijani! Pysyn hengissä kirjoittamalla ja rukoilen sinun puolestasi, joka jaksat lukea räpellystäni.