21.05.2010 - Onnea uusille ylioppilaille!

Ei enää hellettä, mutta kesäistä kuitenkin.

Pohjanoteerauspäivä käytännöllisesti ajatellen, mutta sisäisesti tarpeellinen päivä varmaankin.

Aamulla varhain hyppäsin autoon, ajoin kirkolle ja kävelin siitä uimapaikalle. Tuuli raittiisti, harmitti, kun huivia ei tullut mukaani, sillä niskaa ja hartioita särki.

Vesi oli lämmintä, koivujen siitepölyä oli keltaisenaan veden ja maan rajassa, meri aaltoili jonkin verran. Kiersin Hietasaaren, mutta en tarennut jäädä penkille istumaan pitkäksi aikaa, vaikka aurinko paistoi siihen. Tuuli oli sen verran navakka.

Kuitenkin löysin kantavan ajatuksen psalmista 46, kun tuota psalmia luin meren rannalla penkillä:

"Virta lähteinensä ilahuttaa Jumalan kaupungin, Korkeimman pyhät asunnot.
Jumala on sen keskellä, ei se horju, Jumala auttaa sitä jo aamun koittaessa."

Uskon, että Jumala auttaa myös minua kaikessa.

Miksi lie päiväni oli vireeltään matala. Olen ollut uupunut ja alakuloinen. Arin luona olin synkkä ja liki, etten häntäkin itkettänyt raskailla mietinnöilläni.

Nouwen kertoo ajatuksistani selkeämmin kuin itse taidan:

"Jos koet suurta tarvetta inhimilliseen kiintymiseen, sinun on kysyttävä itseltäsi, ovatko ne olot, jotka sinua ympäröivät, ihmiset joiden kanssa elät, todella se ympäristö, jossa Jumala tahtoo sinun olevan.

"Mitä ikinä teet - katsot filmiä, kirjoitat kirjaa, esität jotain, syöt tai nukut - sinun on pysyttävä Jumalan läsnäolossa.

"Jos tunnet suurta yksinäisyyttä ja ihmiskontaktien ikävää, sinun on kuulosteltava itseäsi äärimmäisen herkästi. Kysy itseltäsi, onko tämä tilanne todella Jumala antama. Siellä, missä Jumala tahtoo sinun olevan, hän näet pitää sinua turvassa ja antaa sinulle rauhan, vaikka keskellä kipuakin.

"Kurinalainen elämä on sellaista, että tahdot olla aina siellä missä Jumala on kanssasi. Mitä syvemmin elät hengellistä elämääsi, sitä helpompi on havaita se ero, mitä on elää ilman Jumalaa, ja sitä helpompi on siirtyä pois paikoista, joissa Jumala ei enää ole kanssasi.

"Tämän harjoittelun suuri haaste on uskollisuus, jota on elettävä joka hetki. - - Pääkysymyksenäsi tulisi aina olla tämä: elätkö ja toimitko Jumalan kanssa vai ilman Jumalaa. Sisimmässäsi kyllä osaat vastata tuohon kysymykseen. Joka kerta, kun teet jotain, mikä nousee omista hyväksytyksi tulemisen, vakuuttumisen tai kiintymyksen tarpeistasi, ja joka kerta, kun teet jotain, mikä paisuttaa näitä tarpeita, tiedät, ettet ole Jumalan kanssa.

"Nuo tarpeet eivät ikinä tyydyty. Ne vain yltyvät sitä mukaa kuin pyrit niiden suuntaan. Mutta joka kerta kun teet jotain Jumalan kunniaksi, tunnet sydämessäsi Jumalan rauhan ja löydät siitä levon."

Jokin prosessi on taasen menossa elämässäni. Kodin vaihto, nuorimmaisen lähtö kotoa ja monet muut asiat pitävät mieleni myllerryksessä. Jumala viisaudessaan johdattaa läpi harmaiden, pimeidenkin laaksojen. Välillä näen auringonpilkahduksia, tunnen ihanaa tuoksua.

Koko ajan tiedän, että Herra Jeesus pitää tiukasti kädestäni. "Hän vie sinut, minne et tahdo" - näinkin voisin sanoa. Ja kuitenkaan en tahdo mitään muuta, kuin Jumalan tahdon tapahtumista. Itselleen kuolemisen tietähän tämä lienee.

Tänään Tero sai lopullisen varmuuden, että ylioppilasjuhlat ovat tulossa. Kävin hänen kanssaan ostamassa valkolakin Prismasta. Olen kiitollinen tuoreen ylioppilaan äiti!

Olen nautiskellut Hilja Haahtin kirjaa, ja miettinyt, mikä on sen sanoma itselleni. Sillä siinä on puhetta minulle. Ohessa luen Nouwenia. Yritän siitäkin kuulla ne viestit, mitä Jumala tahtoo minulle ojentaa. Ehkä uupumukseni tarkoitus on rauhoittaa minut aloilleni, että voisin löytää tien läpi harmauden.

Tai sitten kysymys on ihan arkinen: ikä on paha! Soittelin ystäväni kanssa, ja hän kertoi mummosta, joka sitten vaihdevuosiensa ei kyennyt nukkumaan ollenkaan ilman unilääkkeitä! Monista muista kamalista oireista puhuimme myös, ja omat nukahtamisvaikeuteni hiukan kutistuivat. Mutta se on selvää, että unta on saatava riittävästi. Muuten hukka perii.

Tänään varasin tolppapaikan autolleni uuden kodin pihasta. Talo, johon muutan, on kuin iso pohjalaistalo. Mielenkiintoista, millaisia asukkaita siinä asuu. Se selviää aikanaan, aika piankin.

Alkaa olla rooiboksen ja iltalaulun aika. Nuku hyvin, arvoisa lukijani!