20.05.2010 - Siesta Suomeenkin!

Painostava sää, ei sadetta, raikas tuuli. Kirvoja paljon, lähinnä ulkona.

Olin yrittänyt saada itseäni lähtemään uimaan koko aamun, mutta en ollut onnistunut. Luovuin ajatuksesta lopullisesti tämän päivän(kin) osalta, kun päätäni vietti aika lailla, toisin sanoen huimasi. Oli erikoinen tunne.

Niinpä köpöttelin vain sisällä. Raahasin maalaamani klaffipöydän kamariin. Huoneesta tuli mukavan näköinen.

Huomenna tulevat ylioppilaskirjoitusten tulokset. Lopullinen tieto on vasta varma lähtölaukaus juhlien järjestämiselle.

Sana-lehti kertoo tämän viikon numerossa perheestä, jossa on down-lapsi, kehitysvammainen 16-vuotias poika. Psykologi-äiti käy työssä, isä on kotona. Löysin vertaistukea äidin sanoista:

"Ihan hiljattain koputin työpaikallani omaan oveen... En oikein voi mitään sille, että elämä on syönyt kapasiteettia näiltä osin. Sama juttu on unen suhteen. Kun joskus olisi mahdollisuus nukkua häiriöttä, ei se kuitenkaan onnistu - ainakaan pariin viikkoon. - -Mitä enemmän on surua, sitä enemmän pitää järjestää iloa." -Sana 20.5.2010, Eija Tommila.

Tuo juttu kirvoitti itkun pitkästä aikaa.

Lisää kohti käyvää puhuttelua luin Nouwenin masennuskirjasta:

"Ymmärrä toisten rajat"

"Kuuntelet kaiken aikaa niitä, jotka näyttävän torjuvan sinut. Mutta he eivät milloinkaan puhu SINUSTA. He puhuvat omista rajoistaan. He tunnustavat oman köyhyytensä sinun tarpeisiisi ja toiveisiisi nähden. He pyytävät sinulta yksinkertaisesti armahtavaisuutta.

"He eivät sano, että sinä olet paha, ruma tai halveksittava. He sanovat vain, että sinä pyydät jotain, mitä he eivät pysty antamaan ja että heidän on saatava hiukan etäisyyttä sinuun, jotta heidän tunne-elämänsä pysyisi tasapainossa.

"On surullista, että sinä koet heidän välttämättömän vetäytymisensä hylkäämisenä, vaikka se on sinulle kutsu palata kotiin, löytämään sieltä se todellisuus, että sinua rakastetaan."
-Läpi pimeän yön.

Kun sanat on kirjoitettu Pyhässä Hengessä, sillä on annettavaa monelle ihmiselle. Raamattu on ainoa täysin Pyhän Hengen johdatuksessa kirjoitettu, mutta hengellisistä kirjoista saan myös monesti Jumalan ajatuksia minulle juuri kyseiseen hetkeen.

Mitä Raamattu sanookaan:
"Mitä nyt on, sitä on ollut jo ennenkin; ja mitä vasta on oleva, sitä on ollut jo ennenkin. Jumala etsii jälleen sen, mikä on mennyttä." Saarnj 3.

Olen lohdutettu, koen Jumalan johdatusta elämässäni. Jokainen kirja, jonka Jumala tuo eteeni, vahvistaa ja antaa askelmia elämäni tielle.

Hilja Haahtin kirjaa lueskelen nyt. En ole ennen tutustunut hänen tuotantoonsa. Saan hänen kirjastaan itselleni lisää askelmia. Tiedän ja ymmärrän, että Jumalan silmä seuraa askeleitani, Hän on valo minun tielläni.

Olin Arin kanssa ulkona toista tuntia tänään. Yllättäen tuoli, jossa istuin, vilisi kirvoja. Vaihdoimme paikkaa pois puun alta, mutta kirvoja riitti vielä sisällekin asti. Lämpöaalto on tuonut niitä laumoittain, luonto on "vauhdissa".

Itse kerään voimia ja vauhtia tuleviin päiviin. Turvallista tietää, että paras Paimen johtaa kulkuani.

"En yksin uskalla
tahdokaan mä en" -laulun sanat soivat päässäni. Sanojahan en tietysti muista tuon enempää, sävelen sitäkin paremmin. Sävel on se, joka minulla jää mieleen. Sanoja en yleensä opi.

Tero hoitelee polveaan, joka on vereslihalla eilisen pelissä kaatumisen jälkeen. Hän haki apteekista lisää hoitovälineitä. Elämän pelikentillä sattuu haavereita.

Toivotan lämmintä ja valoisaa kesäyötä, arvoisa lukijani! Nautitaan kesästä, nyt on sen aika.