02.05.2010 - Kevään korvalla!

Kylmää, sadetta, aurinkoa.

Hieno päivä tänään. Nukuin kohtalaisesti, kun viimein pääsin vauhtiin eilisiltana. Aamutouhujen jälkeen ampaisin kirkkoon. Avustin ehtoollisenjaossa, luin raamatuntekstejä ja esirukouksia. On kiva palvella, silloin jos on voimia.

Saarnassa minua puhutteli Jeremian kohtalo, johon pappi viittasi puheessaan. Jeremian elämä oli ankaraa, hän valitti kovasti kohtaloaan monta kertaa. Ihmiset eivät tahtoneet kuunnella Jeremiaa, sillä he eivät halunneet totella Jumalaa. Jeremia heitettiin kerran kaivoonkin, mutta Jumala lähetti miehiä pelastamaan hänet sieltä. Jumala kirkasti kasvonsa Jeremialle silloin tällöin, niin että hän kesti.

Kirkkokahvilla juttelin eräiden tuttavien kanssa, joita tapaan nimenomaan kyseisessä paikassa. Olen saanut useita kontakteja kirkkokahvien kautta. Huomenna menen erään sellaisen ystävän syntymäpäiville!

Päivällä olin Arin luona. Kiitimme ja rukoilimme yhdessä, ettei Arin tarvinnut huhtikuussa syödä antibiootteja! Tuntuu suorastaan juhlavalle, että hän on melkein kaksi kuukautta ollut "selvin päin". No, ehkä ilmaus on ontuva, mutta se nyt tuli mieleeni. Mikä lie pisin aika ilman kyseisiä lääkkkeitä Arin kohdalla? Muutama kuukausi varmaan.

Kenties joku lukijani huokaa, kun kirjoitan jälleen aiheesta NÄKY. Se on minulle eräs innoittavimpia aiheitani. Ilman näkyä en istuisi tässä kirjoittamassa, tuskin jaksaisin elääkään!

Chambers kirjoittaa:
"- - Henkilö, jolla on näky Jumalasta, ei ole antautunut minkään tuloksen tavoittelijaksi; hän on antautunut pyhässä palvonnassa Jumalalle itselleen. Aina huomaa, milloin näky on tullut Jumalalta. Se käy ilmi siitä innoituksesta, mikä seuraa sitä. Asiat esiintyvät avartavina ja elämää vahvistavina, sillä kaikessa on Jumalan voimavaikutus.

"Jos Jumala antaa sinulle samanlaisen ajan hengellisesti kuin Hän antoi Pojallensa varsinaisesti, kiusauksen ajan erämaassa, ilman yhtään ainoaa sanaa Häneltä, niin kestä se.

"`Jos Hän viipyy, niin odota sitä.` Todiste siitä, että meillä on näky, on se, että me tavoitamme enempää, kuin mihin olemme saaneet otteen. On paha asia olla hengellisesti tyytyväinen tilaansa. - - `Ei niin, että minä olen sen saavuttanut, tai että jo olisin tullut täydelliseksi.`

"Jos meillä on vain se, minkä olemme kokeneet, ei meillä ole mitään. Jos meillä on Jumalan näyn antama innoitus, on meillä enemmän, kuin mitä voimme kokea." -Parhaani Hänelle.

Minä riemuitsen tuon tekstin äärellä. Pyhä Henki minussa jubileeraa, kuten Daffa sanoisi. "En enää elä minä, vaan Kristus elää minussa", ja sen takia minulla on toivo. Itsessäni olen heikko, väsynyt, saamaton ja tyhjä. Jumalassa minulla on kaikki, mitä tarvitsen.

Suomisen Eija, joka on Kansanlähetyksen naistyöntekijä, piti erinomaisen hyvän opetuksen Kohtaamispaikalla Huutoniemen kirkolla. Hän sanoi, että vaikka Joosef lietsoi ikään kuin tahallaan veljiään vihaamaan itseään, kun hän kertoi unistaan ja näytteli arvokasta pukuaan, hän silti oli Jumalan suunnitelmassa. Samoin isä-Jaakob oli typerä, kun hän hankki tuon arvohenkilölle sopivan viitan nuorelle pojalleen, mutta Jumala oli siinäkin mukana.

Itselleni Eijan opetus puhui siitä, että tällaisena epäonnistuneena, virheitä tehneenä ja tekevänä, Jumala kuitenkin johdattaa minuakin. Hän ei hylkää, vaan rakastaa ja pitää huolen. Oi, miten armollinen Jumala meillä on!

Kirkkokahvilla oli elämää Kohtaamispaikalla, sillä filippiiniläiset, joita seuroissamme käy, ovat eläväisempiä kuin me pohjalaiset. Ja siitä innostuneena ehkä meikäläisetkin tulevat sankoin joukoin kahvikupin ääreen juttelemaan, rukoilemaan ja vaihtamaan kuulumisia.

Kahviryhmämme lähti viimeisenä. Rukoilimme ja kiitimme Jumalaa, että saimme kaiken hoidetuksi, tarjottava riitti ja ihmiset viihtyivät pitkään toistensa kanssa. Kiitos kaikesta kuuluu Jumalalle.

Tero tuli lenkiltä. On ilta, aurinko painuu mailleen ja luonto valmistautuu yöpuulle kuten me ihmisetkin.

"Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua." Ps 4:9

Hyvää yötä, arvoisa lukijani!