06.04.2010 - Silmät kierossa väsymyksestä!

Kostea, muttei sateinen sää.

Nuoriparimme pääsi lähtemään Helsinkiin aamulla varhain. Rukoukset kuultiin, noro-virus, vai mikä lie oli kyseessä, joutui väistymään. Terhi siellä istuksii töissä, kirjoittaa lääkärien saneluja sairaalassa iltavuorossa. Hän tekee opiskelun ohessa töitä kuten miehensäkin.

Terhi oli maininnut jossain yhteydessä, että toisinaan on vaikea tietää, miten jokin nimi tai sairaus kirjoitetaan, ja pitää tarkistaa. En muista mainitsiko hän, että olisipa mukavaa, jos vaikeat sanat saneltaisiin kirjaimittain.

Minä sitten tapani mukaan innostuin kertomaan hyvistä lukukokemuksistani ruokapöydässä. Sanoin: "Yhdestä kirjasarjasta tykkäisit varmasti, Terhi. Sen on kirjoittanut "emeleus" - A-E-J-MELA-E-U-S." En toiminut näin tietoisesti, vaan sanelu tuli spontaanisti. Asiat pitää tehdä kerralla selväksi! Ainakin tällaisessa tapauksessa.

Terhi nauroi niin, ettei siitä meinannut tulla loppua! Vedet roiskuivat hänen silmistään ja hän levisi pöydälle hohottamaan, kuten kuva ilmaisee asian laidan ilmiselvästi.

Olen oikeasti luullut, etten minä naamaile, tytär vain. Yllätin itseni lauantaina. Terhi ja Tero tulivat juoksemasta. Olin pyyhkimässä pölyjä viuhkalla ikkunan ääressä, kun nämä kulkivat ikkunan ohi. Huomasin heiluttavana pölyhuiskua kuin heikkopäinen ja väänteleväni naamaani. Liki etten kiivennyt verhotankoon! Pelästyin melkein, tai ainakin nolostuin. Näin vähän siis tunnen itseäni!

Uusin vitsi, jolle olen nauranut pari päivää, on Terhin kertoma:
`Kaksi miestä matkusti lomalle. Katselivat junan ikkunasta ja näkivät naudan pellolla. Toinen sanoi "lehmä".
Illalla nukkumaan mennessä toinen mies vastasi: "Sonni se oli."

Aamulla herättyään jälkimmäinen mies löysi lapun pöydältä. Siinä luki: "Lähden kotiin. Ei tällaista riitelyä jaksa."`

Perheessämme on joitakin puheliaita ihmisiä, jotkut taas ovat huomattavasti hiljaisempia. Niinhän asia tietysti on jokaisessa perheessä, luulisin. Ehkä itse olisin avannut sanaista arkkuani runsaammin kuin kyseiset kaverukset.

Otin pyörän talviteloilta tänään ja pumppasin ilmaa renkaisiin. Ei siinä tosin ollut erityistä ottamista, sillä telineessä se on kesät, talvet. Kävin Arin luona illalla, ja kirjoitin hyvän opetuksen ylös seiskateeveestä. En vaan jaksa kirjoittaa sitä koneelle, ainakaan nyt. Olen kohtalaisen räjähtäneessä tilassa. Mutta kevyt kirjoittelu rentouttaa.

Tero lähti testaamaan uusia juoksukenkiään. Minä taidan mennä pian yöpuulle, nukahtaminen on tietysti eri juttu. Monet asiat väsyttävät tänään.

Voi hyvin, arvoisa lukijani!