04.09.2009 - Sallikaa lasten tulla

Aamulla jälleen ankaraa sadetta, puoleen päivään mennessä sade loppui.

Tein erään viikonlopun aikana leirillä Johannes Kastajan. Tai siitä tuli hän, vaikka en suunnitellut niin. Tänään Johannes sai palvella Hyvänä Paimenena pyhäkoulussa, ja hyvin hän virkansa hoiti.

Pidin ilttispyhäkoulun ensin ekaluokan pojille, sitten tytöille. Osa ei olisi halunnut tulla siitä syystä, että lapset käyttäytyvät samoin kuin aikuisetkin: Jos jokin asia on vieras ja uusi, sen täytyy olla huonompi vaihtoehto kuin se, jonka tunnemme entuudestaan.

Yksikään lapsista ei sanonut jälkeen päin, että olipa tylsää. Paimen ajoi lampaansa laitumelle, hääti käärmeet, kitki myrkylliset kasvit. Susikin vaani luolassa, ja hyökkäsi lammasparkojen kimppuun. Tietysti paimen päihitti suden ja pelasti lampaat.

Tarinani eteni Raamatun ajatuksen mukaan. Rekvisiittanani oli Paimen, pehmolelulammas sekä viisi muuta lammasta, jotka olin tehnyt sanomalehdestä ja päällystänyt valkoisella muovin tapaisella. Vihreä peitto oli niitty ja sutena palveli mustankirjava lankakerä, jota olin vähän muotoillut. Jopa sutta lapset halusivat hypistellä lopuksi ja kierrättää kädestä toiseen.

Kuuntelimme kasetilta tarinan Hyvästä Paimenesta ja näytin kirjan kuvat, että opetus täydentyisi. Rukoilimme Isä meidän -rukouksen ja Herran siunauksen lopuksi kädestä toisiamme pitäen. Kaikki saivat pyhäkoulutaulun ja merkin siihen. Olin aivan naatti kahdesta pienestä opetushetkestä.

Pari lasten laulua tai virttä veisasimme ja se sujui ponnekkaasti. Parasta pyhäkoulussa oli erään vilkkaan pojan mielestä käärmeen ja suden mukanaolo. Jotenkin sen arvasin. Yksi pojista kertoi toisille, että se ei ollut mikään satu! Olin kiitollinen Jumalalle, että lapsi oli oivaltanut tärkeimmän.

Kun lapsia on päivässä neljänkymmenen hujakoilla, tunnen, että sosiaalisia kontakteja on kohtalaisen riittävästi päivää kohti. Lisäksi tulevat lasten vanhemmat ja muu suku, joka vuorollaan hakee lasta sekä työkaverit.

Meinasin aloittaa pyhäkoulun vasta tulevalla viikolla, mutta koska tänään satoi, oli hyvä päivä aloittaa. Maanantaina jatkan samasta aiheesta toisluokkalaisten kanssa. He ovat jo vanhoja konkareita pyhäkoulun suhteen. Omat virsikirjatkin heillä on, ja jokainen osaa lukea ja etsiä virsiä.

Kävin kirjastossa sekä kaupassa ja Arin luona ennen töihin menoa. Ari nukkui mennessäni, mutta heräsi, kun suljin radion. Juttelimme hetken ja rukoilimme. Halusin käydä sairaalassa ennen töihin menoa, että voin pyytää Aria rukoilemaan pyhäkoulun puolesta. Esirukous on tavattoman tärkeää hengellisessä työssä.

Sytytin takkaan tulen. Sämpylätaikina odottaa leipojaansa. Tero meni ajelemaan kaverin kanssa. Hän lähtee aamulla varhain joukkueensa kanssa Helsinkiin junioreiden finaalipeliin. Leikkasin hänen tukkansa aiemmin illalla. Poimimme karviaisia tuliaisiksi nuorisolle, joka tulee katsomaan pikkuveljen pelaamista. Niin että tiedoksi, jos satutte lukemaan tämän vielä tänään siellä etelässä!

Minulla on eräs kirja kesken, ja tiedän, etten lopeta, ennen kuin olen lukenut sen loppuun tänään. Onneksi on viikonloppu. Se tuntuu oikein passelilta tähän saumaan.

Siunausta sinunkin viikonloppuusi, arvoisa lukijani!