Kategoriat: Muu kirjoitus
Pohjalaisessa tänään.
Lapset ja nuoret voivat huonosti, jos he saavat kaiken tahtomansa. Seuraamukset näemme yhteiskunnassamme, sillä tällaisia lapsemme ja nuoremme ovat suurelta osin. Koko systeemimme on nyrjähtämässä perustuksiltaan. On kasvanut itsekeskeinen, itsekäs sukupolvi.
Lasten kunnioitus vanhempia kohtaan on enimmäkseen hävinnyt. Vanhemmat eivät laita lapsilleen rajoja, vaan joustavat loputtomasti. Tällaiset vanhemmat tekevät rakkauden nimissä järkyttävän virheen.
Vanhempien ensisijainen tehtävä ei ole täyttää lapsen kaikkia toiveita ja mielihaluja. Usein se on jotain päinvastaista. Vanhempien pitää kestää lastensa oikut ja sallia lapselle pettymyksiä, joiden kautta tämä vahvistuu ja oppii, ettei elämässä kukaan saa kaikkea.
On asioita, joista on turha riidellä lapsen kanssa. Valitkoon lapsi, minkä väriset sukat haluaa tai syökö sitä vai tätä aamupalaksi. Vanhempi voi antaa pari vaihtoehtoa, joista lapsi saa valita. Vaihtoehtoja ei saa olla liikaa, sillä aikuisenkin on mahdotonta valita liian monesta, saati lapsen.
Mutta joissakin asioissa ei saa antaa periksi. Sellaisia ovat vanhemman totteleminen ja sääntöjen noudattaminen. Nuo asiat eivät ole itsetarkoitus, vaan niiden kautta lapsi kykenee selviytymään elämästä, jossa on huomioitava muitakin kuin itsensä.
Vanhemmat eivät jaksa kestää alati kiukuttelevaa ja oikuttelevaa lastaan. Ei ole tarkoituskaan, että asiat olisivat sillä mallilla. Aikuisen ei pidä houkutella ja maanitella lasta tulemaan, lähtemään tai tekemään. Puhumattakaan, että lapsi sanelisi ehtoja tekemisille. Lapselle on turvallista, kun aikuinen tietää, miten asiat hoidetaan, ja antaa rajat tekemisille.
Eräs äiti ei saanut pidettyä lasta aloillaan rokotuksen aikana, mutta isän kanssa reissu onnistui. Lapsi totesi: "Äiti onkin liian lepsu!" Tytär tunsi turvallisuutta isän tiukassa otteessa.
Joidenkin lasten mieleenkään ei tule totella aikuisia, eikä ainakaan ensi sanomisella. He eivät ole tottuneet tottelemaan! Jotkut lapset jopa nauravat epäuskoisina, kun joku aikuinen velvoittaa heitä tekemään pienen asian.
Vanhempien tehtävä on suojella lasta pahalta asettamalla tälle rajat. Sitä on rakastaminen. Samoin Jumala rakastaa ihmistä, ja osoittaa hänelle tien, jota seuraamalla ei eksy. Lapsikin tottelee ja luottaa sellaiseen aikuiseen, joka seisoo järkkymättä sanojensa takana, tekee samoin kuin puhuu.