19.07.2009 - Viikonloppu ohi

Ihan kaunis päivä tänään

Nuoret ovat turvallisesti kotonaan Helsingissä taas ja Ari omassa sairaalan sängyssään. Ari oli kotona päivällä. Jostain syystä hän oli erityisen räjähtäneessä kunnossa. Saattelin hänet takaisin osastolle, ja yhtäkkiä hän olikin pirteä ja virkeä sinne päästessään! Ehkäpä hän ei vain jaksanut istua tuolissaan?!

Tänään on 29v siitä, kun menimme Arin kanssa kihloihin. Tänä vuonna se jäi suuremmitta juhlitta, kunhan kommnentoin asian vain. Ehkä ensi vuonna sitten juhlimme jotenkin, jos Jumala sen päivän tuo eteemme.

Kun elämä tuntuu ankealta, on syytä paneutua syvemmin Sanaan ja itseään viisaampien mietteisiin. Parkhurst on sanonut:
"Uskon korkein ilmenemismuoto on se, kun ihminen pysyy kärsivällisesti Jumalan tahdon tekemisessä."

Rukoilen joidenkin uskovien kanssa Vaasaan Lähimmäiskotia. Löysin sopivan rukouksen sitä varten Psalmista 68:7:
"Jumala, joka antaa hylätyille kodin ja johtaa vangitut onneen" - anna, Herra, Vaasan hylätyille ja yksinäisille Lähimmäiskoti! Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa, Jumala sen tietää. Minä vain uskon, että sellaista tarvittaisiin. Se voisi olla myös paikka, jossa jaettaisiin leipää niille, jotka ovat sen tarpeessa. Myös Hengellistä Leipää.

Aamulla minua pysäytti Jer 27:6 kohdan ajatus. Siinä Jumala sanoo, että "nyt minä annan kaikki nämä maat... eläimetkin palvelemaan..." Jumalan kädestä tulee kaikki. Hän hallitsee koko luomakunnan kaikkia asioita. Me, jotka uskomme häneen, saisimme sen tähden olla alati ylen onnellisia ja tyytyväisiä: meillä on Isä, joka pitää meistä huolen.

Jumala on Suuri, Väkevä, Ihmeellinen, hän tuli Pojassaan ihmiseksi, pieneksi ja täysin avuttomaksi. Hän, Jumala, tuli orjan asemaan, että me pääsisimme lapsen asemaan, Jumalan lapsen. Miksi niin harva haluaa saada tuon parhaan osan?

Jokainen lapsi haluaisi turvalliset, luotettavat, rajat asettavat ja rakastavat vanhemmat, jos voisi itse päättää. Me aikuiset sen sijaan saamme päättää, haluammeko kuulua Jumalalle, joka on Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas ja kaiken hallitsija. Ja joka rakastaa meitä niin paljon, että antoi oman Poikansa. Kun hän antoi Poikansa, eikö hän antaisi kaikkea muutakin sen mukana, sanotaan Sanassa.

Näillä eväillä uuteen viikkoon. Väsyneenä mutta tietäen, että "joka aamu on armo uus`, miksi huolta siis kantaa!"

Siunattua alkavaa viikkoa sinullekin, hyvä lukijani!