02.06.2009 - Kesäflunssaa

Aurinkoista, mutta raitista

Tänään olen väsynyt ja huonokuntoinen. Kolmelta yöltä höyryttelin keittiössä kesäyön hämyssä, että olo paranisi. Aamupäivä meni sohvalla lojuessa ja mietiskellessä.

Arin kanssa menimme yhdeltä Tammikartanoon eli viereiseen vanhainkotiin ehtoolliskirkkoon. Olisin perunut koko reissun, mutta sairaalasta ei vastattu, kun soitin. Kun menin Arin luo, hän oli niin innokkaasti menossa tilaisuuteen, että menimme. Hyvä tilaisuus se oli. Jani Muikku, seurakuntapappi, puhui Pyhästä Hengestä. Saimme ehtoollista. Arihan ei voi sitä niellä, mutta saa leivän suuhunsa kuitenkin. Tiedän ja näen, että se on hänelle tärkeä asia. Ja onhan se minullekin sitä.

Terhi lopulta tuli kanssani romuja viemään ekobiiliin. Hyväkuntoisen näköisen pyöränkin veimme. Miehet sitä näyttivät tutkivan siihen malliin, että epäilin jonkun lähtevän sillä ajelulle. Kävin varoittamassa katalan ajokin jarruista: niitä ei saatu millään kuntoon. Itse koin kauhun hetkiä vuosi, pari sitten, kun päästelin sillä alamäkeä keskustassa, eikä jarruista ollut tietoakaan. Vain ihme pelasti, etten päässyt hengestäni.

Menin illalla vielä uudestaan Arin luo. Kuuntelimme pari tuntia Raamattua kasetilta. Minä makoilin Arin viereen tekemässäni tuolivuoteessani ja tein sudokua. Kuuntelimme Luukkaan evankeliumia, ja Ari nautti kuulemastaan: Jeesuksen vertaukset ovat iskeviä ja kohti käyviä.

Tänään en kirjoita enempää, sillä on mentävä höyryttelemään jälleen. Olo on kurja.

Niin kurja se ei kuitenkaan ollut iltamassa, kun menin Arin luo, etten olisi jaksanut hakea jälleen muutamaa kukkasta pihan ja silmieni iloksi. Mutta nyt en hae enempää, se on varma!