22.04.2009 - Vähän kirkastuvaa monessa mielessä

Aurinkoa, tuulta, pilviä

Eilisen päivän otin kesysti. Kävin kaupassa pyörällä. Iltapäivän keskustelin poikani kanssa ja se oli antoisaa. Illalla kävelin sairaalaan. Olin uupunut, allapäin.

Arilla ei ollut onneksi lämpöä, joten se vähän nosti mielialaani. Sen takia uskalsin varmaan purkaa sanaisen arkkuni, joka sisälsi kitkeryyttä Jumalaa kohtaan ja koko elämää kohtaan. Onneksi Ari ei nykyään ala itkeä, vaan pystyy kuuntelemaan. Ymmärrän, ettei se ole kivaa hänelle, kun hän ei voi lohduttaa minua. Oloni vähän parani, kuten aina, puhuttuani suuni puhtaaksi.

Job myös sanoo Jumalalle suorat sanat ja vaatii Häntä vastaamaan. Ja Jumala vastaa. Job nöyrtyy.

Aloimme katsoa Derek Princen ohjelmaa 7-kanavalta. Princen aihe oli risti. Puhuttelevin jae oli Room 8:32 ( laitoin Harrille kyselyn, että löysin tuon kohdan, kiitos Harri!):

"KUN HÄN EI SÄÄSTÄNYT OMAA POIKAANSAKAAN, VAAN ANTOI HÄNET RISTIINNAULITTAVAKSI KAIKKIEN MEIDÄN PUOLESTAMME, KUINKA HÄN EI LAHJOITTAISI KAIKKEA MUUTAKIN HÄNEN KANSSAAN?"

Prince puhui Galatalaiskirjeestä, jossa Paavali suomi näitä rankasti siitä, että vaikka he olivat kuulleet evankeliumin Jeesuksesta, he eivät pysyneet siinä. He alkoivat omalla viisaudellaan, järjellään, säännöksillä ym. elää hengellistä elämää, josta tulikin sitten sielullista elämää. He joutuivat lain alle. Prince kysyi, kuinka moni tuntee jonkun, joka on hyvin lakihenkinen ja samalla rakkaudellinen - hyvä kysymys!

Puhuja esitti seitsemän kohtaa, jotka saattavat ohittavat Jeesuksen ristin elämässämme. Hän opetti, että Saatanan tarkoitus on lumota kristityt niin, että risti unohtuu. Unohdamme, että Jumala on lahjoittanut meille kaiken Jeesuksessa.

Jotakin muuttui sisälläni, kun kuuntelin puhujaa. Jokin kahle kirposi, jotain vapautui minussa.

Olin alkanut järkeillä elämääni. Sen takia koin mahdottomaksi elää: en mitenkään selviydy tästä. Jumala osoitti minulle kuten Jobille aikoinaan, että Hän on Kaikkivaltias, elävä Jumala. Hän on yliluonnollinen ja sen takia Hän voi auttaa minua.

"HÄNEN OLI TULTAVA KAIKESSA VELJIENSÄ KALTAISEKSI, ETTÄ HÄNESTÄ TULISI LAUPIAS JA USKOLLINEN YLIMMÄINEN PAPPI TEHTÄVISSÄÄN JUMALAN EDESSÄ, SOVITTAAKSEEN KANSAN SYNNIT.
KOSKA HÄN ON ITSE KÄRSINYT JA OLLUT KIUSATTU, HÄN VOI AUTTAA KIUSATTUJA."
Hebr 2:17s.

Sain uutta toivoa elämääni. Kiitos Jumalalle!

Jeesus kehotti (Joh 21:19) Pietaria seuraamaan itseään. Pietari alkoi kysellä, miten Johanneksen käy. Jeesus vastasi:" - mitä se sinulle kuuluu?" Pietari tiesi, että Johannes on Jeesukselle erityisen rakas. Jeesus halusi kuitenkin, että Pietari katsoo Häneen, eikä nosta jalustalle mahdollisesti muita ihmisiä.

Ainoa keskipisteeni tulisi olla Jeesus. Kun muut ihmiset jäävät taakse ja olen kahdestaan Jeesuksen kanssa, ymmärrän jotain armosta. Ihmiset estävät minua näkemästä vain Jeesuksen.

Matkani on kesken, mutta vaellan Jeesuksen seurassa. Elämä ei ole mikään kristinuskon pikakurssi, älykkyystesti. Se on sinnikästä vaeltamista ristiä kantaen Jeesuksen perässä, jäljissä, joihin Hän on edeltä astunut.

"MEILLE ON SUOTU, EI AINOSTAAN USKOA HÄNEEN, VAAN MYÖS KÄRSIÄ HÄNEN TÄHTENSÄ."

Me emme ole kuitenkaan niitä, jotka vetäytyvät pois omaksi kadotuksekseen, vaan niitä, jotka uskovat sielunsa pelastukseksi.(Hb10.) Job sanoi, että vaikka Hän riistää hengen minulta, siitä huolimatta uskon Häneen. Se on koeteltua uskoa, joka on annettu meillekin esikuvaksi.

Alakuvassa on pitkospuut, joita oli helppo kulkea jalkojaan vähääkään kastelematta. Mutta sitten tuli se kohta, josta en päässytkään yli: vettä oli yli pitkospuiden. Jossain vaiheessa uskoamme koetellaan. Silloin on vain luotettava, että viisaus askelmien löytämiseen annetaan. Uskotko sen?