24.03.2009 - Valon määrä lisääntyy

Yöllä pakkasta, liekö vielä pohjoistuuli

Tänään tein kortin tädille, joka täyttää 87v pian. Joulun jälkeen kortintekoinnostus oli korkealla, mutta viime aikoina en ole jaksanut. Alan olla aika uupunut.

Eilen tein aika pitkän uimalenkin, ja vaikka puin hyvin jälkeen päin, minulle meinasi tulla vilu koulun pihalla töröttäessäni pohjoistuulen armoilla. Seurasin poikien jalkapallopeliä, eikä heillä todellakaan ollut kylmä. Yrittivät riisua toppatakkeja pois, minkä ilon tietysti estin.

Työviikko on vähän lyhyempi, sillä olen lähdössä työporukan kanssa perjantaina päivällä Tampereelle, ja palaamme lauantaina. Toivon ja rukoilen sydämestäni, ettei reissu ole turha. Ja sitä rukoilen, ettei se vie enemmän voimia kuin antaa. Jumala auttakoon. Esirukoukset kantakoot.

Uskon ja luotan Jumalan johdatukseen. Kiitän Jumalaa jokaisesta päivästä ja elämästä, sillä tämä on Jumalan armoa. Sekin on armoa, että saan olla väsynyt ja levätä Hänessä. Vaikka tällä hetkellä koenkin olevani erämaassa, seisovassa vedessä, jonne en kykene haistamaan kevään tuoksuja, niin sittenkin tämä on armoa. Kaikilla ajoilla on oma tehtävänsä. Jumala on uskollinen.