18.02.2009 - Oi miten kaunis talvi!

15 pakkasastetta tänään, hieno päivä tulossa

Voi vain ihailla kaunista, ihanaa Luojan luontoa. Eilinen päivä oli niin kirkas, että sain päänsäryn. Valon määrä oli niin huikaiseva. Kuulin, että muitakin häikäisi, joten en ollut ainoa. Aurinkolasit, missä te olette? Pakko hankkia uudet, kun ne hävisivät sinne kuuluisaan mustaan aukkoon varmaan.

Eilen tein suorastaan historiaa: kävelin meren jäällä. Jostain syystä kammoan jään päällä kävelyä. Luottamukseni jään kestävyyteen on rajallinen, mutta eilen oli pakkotapaus. Kävelin uimaan aamusella, ja aikaa oli vähän hintsusti. Kävelin rantaan, ja huomasin muidenkin marssineen jäälle, joten perästä vaan. Ja hyvin kantoi!

Jos kenenkään jälkiä ei olisi näkynyt, minua olisi pelottanut, mutta tässä tapauksessa jääkävely oli helppoa. Luntakin oli aika lailla.

Samoin hengellisessä elämässä meidän ei liioin tarvitse kävellä umpihankeen, On aina Yksi, joka on mennyt edeltä, ja Hän sanookin: "Saat kulkea edellä valmistetuissa teoissa! Kävele perässäni, kuuntele ääntäni, tunnet minut, sillä olet minun omani."

Jeesuksen jättämiä jälkiä emme näe luonnollisilla silmillämme, vaan tarvitsemme hengen silmät erottaaksemme reitin.

Sen tähden meille on annettu Jumalan sana. Kun sitä luemme päivittäin, tie avataan eteemme. Ei meidän tarvitse tiirailla, miten pitäisi menetellä, vaan saamme tehdä valintoja, joiden luulemme monesti olevan omia valintojamme. Kuitenkin, jos uskossa kuljemme Jeesuksen perässä, saamme jälkeen päin nähdä, kenties, että näin asioiden pitikin mennä.

Sittenkin, vaikka tunnemme epäonnistuneemme, olemme kulkeneet oikeaa tietä. Raamattu ei opeta, että menestymme inhimillisessä mielessä aina, tai että kuljemme voitosta voittoon luonnollisin silmin katsottuna. Jumala näkee asiat toisesta kulmasta kuin me, ja vain sillä, miten Jumala ne näkee, on merkitystä. Ajalliset häviävät, näkymättömät ovat iankaikkisia.

Jeesuksen elämäkään ei ollut inhimillisesti ajatellen voittokulkua. Mielellämme näemme hänen tekemänsä ihmeet ja tunnusteot. On hyvä muistaa, ettei Jeesuksella ollut mihin päänsä kallistaa sen jälkeen, kun hän oli aloittanut julkisen toimintansa. Hän oli monin tavoin kiusattu raadollisten opetuslastensa ja muiden ihmisten taholta. Joskus Hän huokasikin: "Kuinka kauan minun on oltava teidän kanssanne!"

Opetuslapsi ei ole opettajaansa parempi tai suurempi. Kuitenkin meille on luvattu johdatus, Jumalan läsnäolo, rauha Jumalan kanssa. Mitä suuremmissa ahdingoissa olemme, sitä suurempi on usein Jumalan läsnäolo, sen ole itse kokenut.

xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Tänään meidän perheen miesten verellä on kova kysyntä. Sekä Jyrki että Ari ovat olleet verikokeissa, tai Arillahan se otetaan osastolla. Iltapäivällä kuulen, mikä on tilanne.

Pian minun on kiidettävä työpaikan palaveriin. Sitten käyn uimassa ja aurinkolasit olisi kai hankittava. Eilen muuten oli tosi kylmää avannolla, mutta kahvittelun ja pikamarssin jälkeen veri kiersi jälleen erinomaisesti ja flunssainen olo joutui häpeään. Tai merivesikin oli sen saman +0,5 astetta, mutta matka laiturin halki 20 asteen pakkasessa ja pikku viimassa jäähdytti hiukan :) Pukuhuone on sentään lämmin.

Illalla olisi eräs kokous, mutta taidan jättää sen väliin. Minusta on tullut oikein lintsari, mutta teen sen oman jaksamiseni takia, ja siksi, että Arin luona käyntini ovat tärkeämpiä kuin yksikään kokous, jos joudun valikoimaan.

Nyt siis menoksi, ja tällä kertaa otan kameran mukaan, jos vaikka saisin vähän kivoja kuvia.

Hyvää päivää sinullekin, ja muista: KAIKKI yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat!