20.04.2008 - Viikonloppu

Aamulla - 3 astetta. Puolilta päivin aurinko ilmaantui. Kaunis päivä.

Olin keskiviikkona ja perjantaina opettajan sijaisena aamupäivät, ja iltapäivät omassa hommassani. Kaikki meni hienosti, mutta myös voimat hupenivat kuin Kankkulan kaivoon.

Perjantaina pyöräilin töiden jälkeen avannolle. Jäät meressä alkavat sulaa, mutta vielä niitä riittää, vaikka avanto laajenee vähitellen. Sieltä jatkoin evankelioimiskoulutukseen, tai keittiön kautta hetkeksi jotain auttelemaan.

Vajaan tunnin ehdin kuunnella kiinnostavaa opetusta. Lars Pajuniemi selitti, mitä on evankelioiminen. Pienissä ryhmissä pohdimme, mitä on todistaminen, miten todistamme yms. Johtoajatus oli se, että jokaista tarvitaan. Ei auta, että joku evankelioi, ellei ole ihmisiä jotka hoitavat, rohkaisevat ja opettavat ihmisiä eteenpäin. Tämän ainakin itse sain haaviini ja rohkaistuin. Kaikkia meitä tarvitaan tavoittamaan ihmisiä Jumalan tykö.

Rynnistin kohtaamaan ystäviä Fransmanniin. Koin sen tärkeäksi. Yllättäen huomasinkin olevani ihan eri seurassa kuin olin kuvitellut! Olin aika järkyttynyt, suorastaan kuin seipään niellyt.

Kuitenkin tajusin illan mittaan, että Jumala lähetti minut noita ihmisiä tapaamaan. Jumala tahtoi että menen. Mutta kieltämättä Jumala taisi huiputtaa minua: Hän sai minut lähtemään kesken hyvän opetuksen huijaamalla, sillä muuten en varmaankaan olisi lähtenyt mihinkään!

Mitä tästä opin: Jumala rakastaa ihmisiä paljon enemmän kuin minä rakastan. Hän tahtoo, että olemme kuuliaisia ja tottelemme, vaikka emme ymmärrä aina heti, mistä on kyse. Hän käyttää meitä rakastamaan luotujaan omalla rakkaudellaan.

Olen kiitollinen tuosta illasta. Opin jotain Jumalasta.

Viime yöksi sain vieraakseni veljeni ja pari muuta miestä, jotka olivat Vaasassa tyttöjoukkueidensa mukana jalkapalloturnauksessa. Puhetta riitti, ja vieraatkin saivat jopa sanotuksi muutaman sanan väliin veljeni ja oman sanaisen arkkuni suoltaessa juttua. Mukava saada tarjota yösija sitä tarvitseville.

Eilinen päivä meni poskelleen, mitä tulee omiin suunnitelmiini. En kyennyt lähtemään evankelioimiskoulutukseen ollenkaan, kuten olin kuvitellut. En yksinkertaisesta jaksanut. Kävin kaupassa, ja valmistauduin vieraiden tuloon. Kuuntelin sisäistä kelloani, joka usein ilmoittaa päänsäryn kautta väsymyksestä.

Olisi paljon haastavia ja tärkeitä tapahtumia, mutta Jeesus sanoo: - Vain yksi on tärkeää, olla lähellä Häntä. Se tarkoittaa usein yksinäisyyttä, hiljaisuutta. Helpompi on touhottaa porukoissa, kun jäädä yksin hiljaisuuteen. Koska sinä olet viimeksi ollut hiljaisuudessa, levännyt Jumalan läheisyydessä?