27.01.2008 - Lepoa

Kirkas sunnuntaipäivä. Lepopäivä.

Nukuin yli 10 tuntia, ja heräsin vähän flunssaisena. Niinpä tietysti: tullessamme eilen pieneltä sauvakävelylenkiltä ajattelin, että pitäisi vaihtaa kuiva paita, mutta EN VIITSINYT. Sen siitä saa, senkin laiskimus! Saunassa pidin pyyhettä päässä, mutta silti oli aamulla vähän pää kipeä.

Mutta päivä on ollut hyvä tähän asti ainakin. Olen vain lepäillyt ja lueskellut. Ulkona on hieno talvinen sää, ja aurinko säteilee taivaan rannalla. Aikomuksemme on käydä taas pienellä lenkillä juniorin kanssa, ja samalla ehkä poikkean viemään kakkureseptin Arin osaston naisille, jotka ovat kyselleet sitä joulusta lähtien. Oli kuulemma niin maukas kakku, jonka lähetin Arin mukana juhlista, että haluavat kokeilla itsekin. Miksipä ei olisi maukas, kun sisältää voita, sokeria ja kaakaota, muun terveellisen ohessa ; )

Olen lueskellut mm. Eskelisen kirjaa Jesajasta; tässä joitakin makupaloja kyseisestä kirjasta.

Jesaja profetoi, että Rauhan Ruhtinas on tulossa, ja sitä maailma kaipaa - No mikäs täyttymys tämä tämmöinen on, moni ajatteleva ihminen kysyy. Eiväthän sodat mihinkään ole loppuneet. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei Jeesus olisi Jesajan ennustama Rauhan Ruhtinas. Tämä merkitsee vain sitä, ettei Jeesuksen sovitustyö ole KELVANNUT ihmisille.

Paavali kehottaa 2 Kor 5: - Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa, tai vanhan suomennoksen mukaan "Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa". Paavali jatkaa myöhemmin: - Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi! Jollei tällainen kehotus kelpaa, turha siinä Jeesusta on syyttää. Ei hän mikään rauhaan pakottaja ole. Eihän saippuaa ja vettäkään syytetä siitä, että maailmassa on niin paljon sottaisia ihmisiä. Jostain kumman syystä vain saippua ja vesi eivät tunnu kelpaavan kaiken maailman sottapytyille. ? Näin Eskelinen s. 59 kirjassa Jumalan suunnitelma toteutuu.

Eskelinen kirjoittaa samassa kirjassa s. 73. - Ylistävä seurakunta julistaa. Ellei seurakunta ylistä Jumalaa siitä, että saa Kristuksen sovitustyön tähden olla pelastettu, myös julistuspuoli saattaa nuivahtaa. Ei voi julistaa muille, ellei julista ensin itselleen ja elä siitä sanomasta, jota julistaa.
Eskelinen viittaa Jes 12: 4-6.

4. Ja sinä päivänä te sanotte: "Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansain keskuudessa, tunnustakaa, että hänen nimensä on korkea.
5. Veisatkaa ylistystä Herralle, sillä jaloja töitä hän on tehnyt; tulkoot ne tunnetuiksi kaikessa maassa.
6. Huutakaa ja riemuitkaa, Siionin asukkaat, sillä suuri on teidän keskellänne Israelin Pyhä."

Edelleen Eskelinen toteaa, että Raamatun "pian" viittaa ennemminkin tulevan asian varmuuteen kuin sen pikaisuuteen, s. 78.

Lopuksi vielä suora lainaus s. 79: - Koko ajanhan tässä ollaan Saatanaa kukistamassa. Jeesus murskasi hänen päänsä jo Golgatalla, mutta ennen lopullista kukistumistaan Saatana ponnistaa vielä viimeiset voimansa äärimmilleen Antikristuksessa. Varjelkoon Luoja, että me emme siihen kelkkaan lähde, jos joudumme tuota aikaa elämään. Antikristilliseltä valhepropagandalta pelastaa vain YKSINKERTAINEN USKO Jeesukseen ja pitäytyminen hänen sanaansa, näytti se miten vanhanaikaiselta ja aikansa eläneeltä tahansa. (Tekstin painottaminen oma ajatukseni.)

Sain lukaistua myös pienen kirjan yksinäisen naislähetin elämästä lääkärinä Etiopiassa. Hyvin hoitava kirja. Samalla olen myötäelänyt Pendolinin Ullan lähtöä kentälle ensi perjantaina. Samaistun helposti yksinäisten ihmisten kanssa. Minulla on siihen syyni. Mutta lohdullinen on se ajatus, että siinä missä Aatami ja Eeva lankesivat paratiisin yltäkylläisyydessä, Jeesuksen kuuliaisuus kesti erämaan yksinäisyydessä. Siinä on meidän toivomme. Ei omassa kestämisessä, vaan Jeesuksen.