Kategoriat: Muu kirjoitus
Pohajalaisessa 20.11.07, lähetin myös Keskip ja Kalevaan
Jokainen ymmärtää, että urheilijan pitää harjoitella paljon. Kukaan ei kuvittele, että pikajuoksija
pärjäisi pitkän päälle juoksematta muualla kuin kilpailuissa. Lisäksi pitää harjoitella oheislajeja, koska koko kehon pitää vahvistua. Usein sattuu loukkaantumisia, mutta urheilija kestää ne, sillä hänellä on päämäärä. Sitkeys kasvaa pitkällisen uurastuksen kautta.
Sama on elämän taitojen laita. Moni kuitenkin kuvittelee, että lapsi varttuu kypsäksi ilman vastoinkäymisiä. Lapsi vähän vingahtaa, niin toiveet täytetään, ettei tule traumoja. Tällä lailla ei kestävyys kasva, vaan päinvastoin lapsesta tulee sellainen, kuin tämän päivän lapset ja nuoret ovat keskimäärin: pienikin tuuli kaataa veneen.
Japanissa, korkean sivistyksen maassa, on n. 8 milj. jumalaa, joita palvotaan. Nämä jumalat eivät kuitenkaan anna mitään, vaativat vain. Kun idoli tekee itsemurhan, kymmenet seuraajat tekevät samoin. Ei tunneta sitä Jumalaa, josta Raamattu kertoo. Japanissa on 99 lammasta kateissa ja vain yksi lammas löytynyt.
Suomen tilanne alkaa olla sama, vaikka tieto Jumalasta on meille tullut jo satoja vuosia sitten. Käsitteistössämme on paljon raamatullista sanastoa. Sisältö on unohdettu. Koulukirjat, tv-ohjelmat, lehdet ja muut kirjat ovat evoluutio-oppia. Eräs poika oli sanonut biologian tunnilla: - Isäkin sanoi, että puhukoon opettaja vain omasta puolestaan, että on apinasta kehittynyt; minä olen kuitenkin Jumalan luoma.
Vieläkö on isiä ja äitejä, jotka ehtivät ajatella peruskysymyksiä tässä hullunmyllyssä? Onko siirretty isiltä kuultuja opetuksia lapsille, kuten Ihmisen Käsikirja opettaa: Ojenna poikaasi, kun vielä on toivoa. Ethän halunne hänen kuolemaansa! Snl 19. Vai onko vanhemmillakaan enää tätä tietoa, että Golgatalla on maksettu kallis hinta jokaisesta ihmisestä! Sitä ei rahalla osteta.
Vanhemman tehtävä on kasvattaa lastaan. Lasta ei pidä hankkia täyttämään vanhempien täyttymättömiä toiveita. Yhden lapsen kasvatus kestää n. 20vuotta, eikä se siihenkään lopu. Vielä tarvitaan pitkään jälkihoitoa ja rinnalla kulkemista. Väsyksiin asti joskus. Jos ensimmäisen lapsen jälkeen kuvittelet olevasi hyvä kasvattaja, kannattaa hankkia pari lisää, ja jo rapisee luulot.
Ei ole tarkoitus, että ihminen muka omassa viisaudessaan selviää lapsen kasvatuksesta. Jumalan sanassa meillä on selvät ohjeet oikean ja väärän opettamisesta. Amerikassa mietitään, pitäisikö 10 käskyä kuitenkin palauttaa takaisin luokkien seinille, kun siellä sentään sanotaan, että älä tapa. Suomessa se ei ole tarpeen, vai miten on?
Katsotaan me vanhemmat ja muut kasvattajat ensin peiliin, ja vasta sen jälkeen ihmetellään lasten käytöstä. Sato on kylvön mukaista. Katajainen kansa alkaa olla kestävyydeltään kevätjäiden vahvuista.