Kategoriat: Muu kirjoitus
5/04
Sain ilon olla kolmessa eri koulun päätöstilaisuudessa - ja kaikki vielä omien lasten. Nuorimman juhla oli ihanin. Jokainen luokka esitti varmaan itse valitsemansa laulun. Osa lapsista lauloi, muut soittivat. Pitkä rivi kitaraa rämpyttäviä varhaisnuoria oli soma näky. Soittajat vetelivät innoissaan aika kovaa joten laulu ei paljon kuulunut, mutta tunnelma oli lämmin ja kodikas. Parasta oli, kun jokaiselle ala-asteen päättävälle ruusua annettaessa annettiin rohkaisu kertomalla kaikille, missä juuri tämä lapsi on hyvä. Miten hoitavaa on kuulla itse kunkin että on hyvä jossakin, kelpaa ja riittää! Ja me vanhemmat taputimme innoissamme!
Tyttären yläaste päättyi ruotsinkielisellä koululla joten sattuneesta syystä tämä mamma oli vähän pihalla välillä. Välillä kuvittelin kuulleeni puhuttavan vankilasta tms. mutta luultavasti käsitin väärin... Siinä juhlassa minua ilahdutti papin itsetuntoa nostava puhe ja Herran siunaus meille kaikille lopuksi. Ja tietysti suvivirttä vetelin koko poskella muistaen että sävel on hiukan erilainen kuin suomenkielisessä. Täytyy myöntää että ko. koulun joulujuhla oli innostavampi: siellä pojat (huom. 13-16v) lauloivat kuorossa ja esittivät jopa enkeliä. En ole nähnyt vastaavaa suomalaisella puolella. Kulttuuri on erilainen ja jossain asioissa nostan hattua ruotsinkielisille ilman että oma suomenkielisyyteni siitä yhtään kärsii.
Sitten ammattiin valmistuvan juhla. Jos minulta kysyttäisiin niin juhla lyhenisi. Todistuksensa saavat seisoisivat valmiina odottamassa lavan vieressä kun on vuoro tulla hakemaan todistus. On ihan mukava katsella kun nuoret marssivat eteen mutta jos sitä jatkuu pari tuntia siinä puutuu karskimmankin takamus ja ajatus. Sen jälkeen olikin ilahduttavaa kuulla koulun bändin vauhdikkaita lauluja. Jotenkin takapenkin tädin lausahduskin oli piristävä ohjelmanumero: "Hyi olokoon jos tuommosta pitäs kuunnella!" Mielestäni ko. musiikki sopi oikein hyvin tilanteeseen. Ja olihan siellä gaudeaamukset ja suvivirsi jotka juhlistivat tilannetta. Kiitos myös tarjoilusta! Kahvi maistui todella leivoksineen kun päätä pakotti.
Kun lapsi päättää urakkansa on meidän vanhempien tärkeää olla paikalla sikäli kuin kynnelle kykenemme. Siten arvostamme lasta ja myös juhlan järjestäjiä. Kiitos kuluneesta vuodesta koulun väki! Hyvää kesälomaa!
Paula Hakkola