Kategoriat: Muu kirjoitus
Sinä onnekas nuori, joka saat töitä kesäksi; sinulla on näytön paikka! Työntekijöitä on joka lähtöön, ja se kuinka teet työsi, voi varmistaa sinulle paikan jatkossakin.
Olen seurannut vuosien mittaan nuorten käytöstä käydessäni paikassa, missä on lähes jatkuvasti 16-25v nuoria työharjoittelussa tai työssä. Jotkut ovat tosi fiksuja ja asiallisia. Jotkut eivät ole: työnteko ei näytä maistuvan. Luulisi ajan kuluvan rattoisammin, jos voi olla avuksi ja tuottaa iloa ikäihmisille, jos työskentelee esim. heidän parissaan. Olen tavannut nuoria, terveitä naisia, jotka eivät evää väräytä eikä ahteri nouse penkistä, kun voisi avustaa vanhusta. Vaikka heille sanoo, mitä heidän tulisi tehdä, he eivät tee. Kun ei satu huvittamaan just nyt.
Vanhuksiin ja lapsiin suhtautuminen lienee kulttuurikysymys. Joissakin maissa heitä arvostetaan ja heille osoitetaan rakkautta ja kunnioitusta. Suhtautuminen vammaisiin muualla voi olla vielä ikävämpää kuin Suomessa. Jos hakeudumme työhön tällaisille aloille, meidän tulisi tutkia motiivejamme. Jos itsetunto on niin huono, että hakeudutaan alalle sen nostamiseksi, niin jokin muu ala olisi parempi. Miksi sairaiden pitää kärsiä vielä lisää ns. terveiden takia? Me joudumme tilille ainakin Jumalan edessä, kuinka kohtelemme meitä avuttomampia ihmisiä. Sen, jolla on valtaa toiseen ihmiseen nähden, tulee käyttää sitä viisaasti.
Jotkut nuoret käyttäytyvät kuin heidän tulisi olla vähintään johtajia. Kukaan ei ole kuitenkaan hyvä johtaja ennen kuin on oppinut palvelemaan ja arvostamaan toista ihmistä, sitä heikointakin lenkkiä. On suurenmoista olla työssä paikassa, missä johtaja osoittaa kunnioitusta jokaista työntekijää kohtaan riippumatta näiden asemasta.
Meidän vanhempien käytös ei varmastikaan ole esimerkillistä, koska nuorilta puuttuu kunnioitus toisia ihmisiä kohtaan. Jos vanhemmat eivät kunnioita lastaan, ei näiltä voi odottaa kunnioitusta myöskään. Heillä ei ole kokemusta siitä, miltä se tuntuu. Heillä on vain kokemus, että he eivät ole minkään arvoisia, joten kaiku vastaa niin kuin sille huudetaan. Taidamme olla niittämässä nuorissamme sitä satoa mitä olemme kylväneet. Sato ei kaikin paikoin näytä siltä mitä toivoisimme, mutta kylvön mukaista se on, koska elämän lait toteutuvat.
Paula Hakkola, Vaasa