Kategoriat: Muu kirjoitus
1/04
Tuli mieleeni lukijan kirjoituksesta "M:n pojanpoika" eräs muisto. Lukija kirjoitti kuinka hän uskollisesti vahti lihakattilaa kun äiti oli käskenyt (=pyytänyt).
Olin kai kymmenvuotias ja olin äidin kanssa navetassa. Oli lypsynaika, ja äidin piti lähteä jokin asia toimittamaan. Kahdella lehmällä oli koneet lypsämässä. Äiti käski minun olla paikalla niin että lehmät tietävät ettei niitä ole jätetty itsekseen. Minä tein työtä käskettyä: kävelin käytävää päästä päähän ja hoilasin suurella äänellä. En ollut aivan varma tajuavatko lehmät että joku on tosiaan paikalla; jos vaikka olen niin lyhyt etteivät näe. Paras tehdä siis tiettäväksi.
Kun äiti palasi, hän ihmetteli kamalaa mekastusta navetasta: johan lehmät säikähtävät ja pudottavat koneensa! Niin ei onneksi käynyt.
Olen kai ollut vähän ylivastuullinen aina?
Paula Hakkola