Kategoriat: Muu kirjoitus
Kokkeilen kirijottaa tällä Nivalan murteella. Me lasten kans sanotaan Nivalaa ussein Nevadaksi. Kuullostaa palijo villimmälle. Murre on huvittavvaa kirijotettuna ja puhuttuna se vasta voi vaikiaa ollaki. Te sielä pysyvästi asuvat huomaatte kyllä mun murteesta ettei se oo ihan puhasoppista nivalalaista ennää mutta lapsiin se mennee täyestä. Sanat ne ussein tajuaa mutta merkitys on monasti eri. Sammoin puhheenaiheet on erit. Muistan ku aikoinaan mun mies ihimetteli että pitäskö sen autossa olla jottain vikkaa ku aina kysellään että onko auto ollut kunnossa! Nivalasa päin ruukataan kysellä semmosta, selitin, mutta eteläpohojalaiset ei semmosia kysele. Voi olla etteivät tunnustas vaikka vikoja oliskin.
Ko vastaan puhelimmeen, lapset sannoo heti että he arvas että mummu se on ko sää puhut Nivalan murretta! Ite en huomaa mittää ja sanonki vaan että sitä ollaan kieli-ihimisiä niin etten ees huomaa ku vaihan murretta! Nuorena kävin Savon syvämmessä kerran ja sielä vasta ouvot puhheet oli. Sen emännän posmotuksesta en saanu mittään tolokkua. Melekein yhtä källiä oli eteläpohojanmaan murre ku menin Teuvalle eka kertaa. Ku tuleva anoppi kysy että meettäks te kemuuhin ehtoolla niin aattelin että ny meni vaikiaksi. -Justiin luin kirijan jossa kirijotettiin eteläpohojalaisittain eikä se ennää kuullosta niin kummalliselta ollenkaa. Joskus itekki käytän niitä sanoja ko ne kuvvailee niin hyvin jottain asiaa.
Mukulak kuunteloo korvat höröös paappansa praataamista. Hakattaasko mettää lakiaks. Johonaki on puun lirvu ja lihava kissanrötkäleki on kissi! Jos mää nauran niitten kissille ne nauraa mun rattorille! Isot ihimiset ja sannoo rattori! On housunpulttua ja pairan helema fletarehtaa knapit auki! Vierahat saa kaffia orotellesnansa kattella näkyyskö klasista vuorenajanvaihtelut. Ja vaikka meirän mukulootten isä on lasareetis eikä pysty ite es praataamahan nykyysin niin kiinnostus mukuloolla on isänsä murteesehen. Ny ku mies siirrettihin toisehen kerroksehen lasareetis käskettihin vahtia sitä ku sen paappaki on karaannu aikoonansa pari kertaa niin tämä voi kans tärkiää tryykätä kotionsa. Ja ku asutaan täs ihan ääres niin se kyllä tuliski heti ku vaan tolopillaasa pysyys. Ja täälä otettaas vastahan.
Täällä Vaasas puhutaan yleiskieltä. Ihmiset on tulleet ympäri maakuntaa tänne opiskeleen eikä täällä puhuta kunnolla mitään murretta. Mutta kun samanmurteisia tavataan taitaa kieli kääntyä helposti siihen tuttuun murteeseen. Murteet on rikkaus ja mukavahan niitä on kuunnella. Ja kiva on jottain niistä puhuakki.
Ja lukia kans.