Kategoriat: Muu kirjoitus
9/1996
Vastaan erään hoitajan kirjeeseen, jonka ei tarvitse todellakaan ottaa itseensä koska hän tietää tekevänsä parhaansa. Teitä hyviä hoitajia on paljon.
Siinä ko. hoitaja oli oikeassa, kun huomasi minun tuntevan syyllisyyttä hoidettavan tilanteesta. Ehkä hoitajan on kuitenkin vaikea nähdä tilanne hoidettavan ja hänen omaisensa kannalta. Se on mahdotonta, ellei siinä tilanteessa ole itse ollut.
On helppo sanoa, että kerrot vain, jos hoitaja on syyllistynyt johonkin. Asiat eivät ole niin yksiselitteisiä. Ei ole kysymys välttämättä syyllistymisestä mihinkään, ellei asenteita lueta sellaisiksi. Niistä on turha mennä kertomaan, sillä ellei asianomainen itse näe käyttäytymisessään mitään loukkaavaa, on toisten turha siitä sanoa. Tappeluhan siitä tulee. Jos ei ymmärrä sanomatta, ei ymmärrä vaikka sanottaisiin. Tämä on niitä asioita.
Haluan ajatuksillani herättää meitä ajattelemaan, tutkimaan itseämme. Vain oman oivalluksemme kautta tajuamme, kuinka käyttäydymme. Jos emme tunnista, emmekä näe omassa käyttäytymisessämme mitään väärää, emme ota sitä vastaan toistenkaan sanomana. Me vain loukkaannumme ja alamme syyttää muita.
Paula Hakkola