Kategoriat: Ajankohtaista

Suloinen lahja lapselle!

Perjantain

OJL-pakkaus sujui hienosti. Alkuvalmistelujen jälkeen kesti vain noin tunnin, kun 110 pakettia oli 11 laatikkoon pakattuna ja autoon kannettuna. Meitä oli 9 reipasta Romantikkoa hommissa ja se on oikeastaan sopiva määrä. Jokaisella on tekemistä.

Meitä on neljä, jotka olemme olleet alusta asti mukana, ja moni muistakin on ollut usemman vuoden. Keski-ikämme on kai lähemmäs 70 vuotta, nuorin on 61-vuotias.

Joimme kahvit

ja teet, kun kaikki olivat tulleet paikalle viiteen mennessä. Rukoilimme ja pyysimme siunausta työhömme sekä pakettien saajille. Puoli seitsemältä kokosimme jääneet kissat, penaalit, pipot, sukat, lapaset ja paidat ym. koreihimme, kiitimme Jumalaa ja miehet lähtivät viemään laatikot Sepon varastoon isolla autolla. Muutaman naisen kanssa jäimme vielä juttelemaan ja rukoilimmekin jonkun kanssa oven ulkopuolella ennen lähtöä.

Kiitollinen mieli.

Ilta meni ihmetellessä kotona ja aamulla odotin migreeniä, mutta se tuli hyvin lievänä, melkein petyin. Enkö rehkinytkään tosissani? Iltapäivällä pyöräilimme lapsenlapsen 4-vuotispäiville ja illan luimme ja pelasimme sanapeliä. Seppo hävisi joka erän, mutta hän on urhoollinen eikä valita. Ja yleensä hänellä on paljon lyhenteitä, joita minulla ei ole ja muutenkin ihan eri sanoja kuin minulla. Ja usein jää minullakin helppoja sanoja huomaamatta. On todella hauskaa yrittää kehitellä sanoja jostain sanasta. Eilen meillä oli sanat toukokuu, paimio, elefant ja ronsut.

Synttäreillä

menin 1-vuotiaan Alvin (nimi muutettu) viereen ihailemaan, kun hän leikki paloautolla. Heti hän alkoi kysellä mammaa ja kipitti isoa paloautoa raahaten mammansa lähelle. Voi pientä. Ehkä hän arveli, että mummo taas jää häntä hoitamaan ja mamma häipyy. Paras pysyä mamman liepeillä. -Huomenna pyöräilemme 6-vuotissynttäreille Tiutauta onnittelemaan. Hän oli illalla halunnut lähettää meille kuvan, josta näkyy, että hän oli kiskaissut toisenkin heiluneen hampaan suustaan. Kerroin, että eskarissa töissä ollessani jonain vuonna erikoistuin eskarilaisten heiluvien hampaiden irrotteluun. Sen jälkeen sillä rintamalla on ollut hiljaisempaa.

Heräsin tänään viideltä,

ilokseni ilman migreeniä. Olin kuitenkin väsynyt, niin että syömisen jälkeen ryömin takaisin petiin. Nyt syön toista aamiaista yhdessä Sepon kanssa ja sitten lähdemme pyöräilemään messuun, joka alkaa 9.30. Ei vastuita tänään, joten kevyt reissu.

Kuuntelin eilen

Pöyryn opetusta Mooseksen kirjasta ja kirjoitin jotain muistiinpanoja. Kirjoitan aiheesta lähipäivinä, sillä mielenkiintoisia asioita sain oppiakseni. Ja kerroin niistä jo Sepolle ja kun vielä kirjoitan sinulle, hyvä lukijani, tänne, niin ehkä itsekin muistan pitempään.

Tulevalla viikolla ei ole suurempia haasteita tiedossa kuin keskiviikon lähetystapahtuma seurakunnassa. Olen aikeissa keittää hernekeittoa sinne ja ehkä jotain muutakin. Toivotan siunattua sunnuntaipäivää, arvoisa lukijani, sekä iloista ja lämpenevää keväistä viikkoa!

"Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: menkäämme Herran huoneeseen."