Kategoriat: Ajankohtaista

Eilen soitti lääkäri lupauksensa mukaan. Sen jälkeen minä painelin apteekkiin hakemaan beetasalpaajaa. Ja kirjastoon sinne varaamaani kirjaa. Ja kaupan postiin hakemaan Unijauhetta, jota sitäkin olin tilannut aiemmin; Wikipedia kertoo siitä:

"Puhdas+ Unijauhe sisältää 4 tehokasta ja mahdollisimman luonnollista uneen vaikuttavaa ainetta; kamomillaa, inositolia, glysiiniä ja melatoniinia. Valmiste sisältää ainoastaan 1mg melatoniinia, koska tavoitteena on se että elimistö pystyisi itse tuottamaan melatoniinia eikä sitä anneta keholle valtavia määriä keinotekoisesti."

Luin beetasalpaajasta

ja totesin, että eihän tämä nyt käy minulle ollenkaan. Ei minulla ole verenpainetta eikä ongelmia sydämen kanssa, sen sijaan migreeniä, mutta - näin kertoo Wikipedia:

Beetasalpaajia käytetään verenpaineen, sepelvaltimotaudin, rytmihäiriöiden ja esiintymisjännityksen hoitoon. Nykyisin ne ovat vakiintuneet myös sydämen vajaatoiminnan hoitoon, vaikka aiemmin niitä ei pidetty tähän soveltuvana. Beetasalpaajat ovat tehokkaita verenpainetta alentavia lääkkeitä etenkin henkilöillä, joilla on taipumus ns. hyperkineettiseen verenkiertoon eli kohonneeseen syketaajuuteen. Niiden on osoitettu alentavan kuolleisuutta verenkiertoelimistön sairauksiin, ja siksi niillä onkin vakiintunut asema verenpainetaudin ja muiden sydän- ja verisuonisairauksien hoidossa. Myös leikkauksiin liittyvien mahdollisten nukutuksen komplikaatioiden hoidossa voidaan käyttää beetasalpaajia.

Epäsoveltuvuus

Tärkein ja yleisin käytön este on astma. Noradrenaliini ja adrenaliini laajentavat keuhkoputkia, joten beetasalpaajien estäessä näiden aineiden normaalit vaikutukset astmaatikon tila voi heikentyä ja alttius astmakohtauksille kasvaa. Beetasalpaajaa käytetään nykyään myös migreenin estolääkityksessä, mutta annos on useimmiten niin pieni, ettei se vaikuta verenpaineeseen ja sydämen lyöntitiheyteen merkittävästi - (paksunnettu teksti koskee minua!)

Minua jännitti,

miten käy. Alkaako huimata, niin että pyörryn. Ei alkanut. Ei myöskään tullut migreeniä, ainakaan vielä. Tosi outoa, kun päässä ei ole puolen kilon painoista ylimääräistä painetta.

Unijauhe tosiaan rauhoitti

minua ihanasti ja oli mukava ruveta nukkumaan. Ikävä kyllä, unta en saanut pitkään aikaan ja heräsin kahden maissa erittäin vähän uneliaana. Silloin nappasin naamaani Melatoniinia, jota olin ostanut marketista muutama päivä aiemmin. Siinäkin on melatoniinin ohella tainnuttavia yrttejä. Alan olla mitä erilaisimpien tuotteiden suurkuluttaja, huokaus! -Sen jälkeen nuokuin muutaman tunnin lisää. Päivän olen ollut aika väsynyt, mutta illaksi minulla on uusi suunnitelma itseni kellistämiseksi uneen. Kerron myöhemmin, miten onnistuu.

Se on jo voitto,

jos tuo Propral pitää migreenin aisoissa. Perjantaina olen menossa töihin, jos Herra suo ja olen tässä kunnossa. Mielelläni käyn töissä, jos suinkin olen kunnossa. Sitä rukoilen!

Kotiolo

on siitä mukavaa, että ei ole melua, voin touhuilla hiljaisuudessa, mikä tuntuu sopivalta. Enhän minä voi täysin toimetonna olla. Ei kuitenkaan tarvitse olla silmiä selässä kuten pienten lasten kanssa työpaikalla.

Keittiössä tapahtuu

vähitellen uudistumista. Torstaina remonttimies kävi laittamassa lattian, siis viime viikolla. Hän sanoi, että nyt voi kantaa pöydän takaisin. Emme ole kantaneet. Koska kaapit ovat vielä tyhjät, pitäisi luoda taas uusi systeemi, miten toimitaan. Niinpä syömme edelleen olohuoneessa pöydän ääressä mikäli emme syö sängyllä kuten usein teemme. Se taitaa olla huono tapa, mutta emme ole tietävinämme asiasta. Kahvi valmistuu työhuoneen pöydällä, tiskit hoidetaan kylppärissä jne.

Meillä ei ole kiire

keittiön kanssa. Tiskipöydän tuoja/laittaja ja putkimies tulevat seuraavaksi, kun onnistuvat samaan aikaan saapumaan - ehkä vasta ensi viikolla. Sen jälkeen pesemme keittiön ikkunan, laitan verhon ja tuomme tavarat kaappeihin. Olemme näinä odotuspäivinä vähitellen maalanneet muutaman vanhan, kellastuneen kaapin sisältä puhtaan valkoiseksi ja korjailleet harmaiden kaappien ovien maalia sieltä, täältä. Toivon mukaan uusi maali raikastuttaa huonetta, ainakin näyttää hauskalta.

Olen hankkinut keltakukkaista

hyllypaperia, sillä päätin, että hyllyt päällystetään. Kattilakaappeihin etsitään pahvia tai paksumpaa paperia pohjapaperiksi. Alahyllyjen reunaan haluan valkoisen pitsireunuksen. Näin jo sellaista kaupassa, mutta en ole vielä ostanut. Lusikkalaatikon kannoin jo paikoilleen. Kauhalaatikot pitää tyhjentää, pyyhkiä ja järjestää uudelleen. Mutta vähitellen. Mies lyhensi lampun johtoa ja nosti lampun korkeammalle, sillä hänen rouvansa oli sitä mieltä.

Mies on krapannut

osan laattojen välisistä saumoista. Se on kärsivällisen ihmisen hommaa. Ei siis minun. Hän on myös tunkenut uutta täytettä saumoihin ja sen kuivuttua on puhdistamassa ylimääräistä mönjää pois. Sekin on kärsivällisyyttä vaativaa. Ja mies osaa pitää taukoja eikä stressaa turhaa. Sen kun oppisi. Enhän minäkään tietoisesti stressaa, mutta alitajuntaa on vaikeampi taltuttaa.

Olen iloinnut

parvekkeelle muutama viikko sitten ostamistani narsisseista. Ne alkoivat kukkia, vaikka aluksi niissä ei ollut ensimmäistäkään kukkaa. Kylvin myös ikkunalle vanhoja kesäkukan siemeniä. Kolmesta krassin siemenestä kaksi on lähtenyt kasvamaan. Aika hujoppeja jo ovat, ehkä kylvin liian aikaisin? Samettiruusun siemenet sen sijaan eivät ole itäneet ollenkaan.

Ilokseni viime kesäiset muratit ovat pysyneet talven yli hengissä. Olen ottanut niistä pistokkaita, jos vaikka saisin niistä lisää taimia. Minun ei tarvitse ostaa kesäkukkia, mikäli hyvin käy, sillä viime vuoden pelakuut kasvavat kohisten eikä yhdelle parvekkeelle paljon mahdukaan, sillä sinne tulee tämän rouvan lepovuode lukemista ja kahvitteluhetkiä varten.

Löysin "ylilellin"

pitsaohjeen ja olen tehnyt pari kertaa pitsaa sillä ohjeella. Aineet vaan sekoitetaan ja öljyisin käsin levitetään löysä taikina leivinpaperille, täytteet päälle ja uuniin. Minusta on kylläkin tullut laiska. Ohjeita olisi vaikka millä mitalla, ihania sellaisia. Mutta teen vain gluteenittomia sämpylöitä, jotka maistuvat minulle, tuota pitsaa enkä juuri muuta. Ja miehelle kaura- tai mallasleipää, kaksi kerrallaan sekä tuota samaista pitsaa tavallisilla jauhoilla silloin tällöin.

Olen ennemminkin

kehunut, miten paljon minulle on ollut hyötyä lapsilta saamastani älysormuksesta, joka ilmoittaa kännykkääni, miten olen nukkunut, valvonut, mikä on kehon lämpötila ja mihin suuntaan pitäisi pyrkiä. Erityisen tärkeää on tieto palautumisesta. Sen merkitystä en ole ymmärtänyt ollenkaan ja vieläkin ihmettelen, kun en mielestäni tee juuri mitään, ja kuitenkin oura ilmoittaa, että olen ollut tosi reipas ja energinen. Usein kuitenkin palautuminen jää kesken. Jos lepään paljon, silloin palaudun! Sen se myös tekee selväksi, että uni on liikunnan ja ravinnon lisäksi tärkein terveyteen vaikuttava asia. Sen kyllä huomaan konkreettisesti. Kaikki arvot ovat paljon paremmat, jos olen nukkunut vähintään 6 tuntia. Usein en ole, en viime yönäkään.

Maaliskuussa 2019

Iltapäivä

on pitkällä. Mies ahertaa keittiössä. Minä makoilen sängyssä läppäri sylissä. Kohta syömme jotain, sitten luemme Raamattua, Hoosean kirjassa olemme menossa. Ja Galatalaiskirjeen selityksen lukemista jatkamme - yli puolivälissä olemme, sivuutettu 350 sivua. - Siinä on paljon vaikeaa, mutta kertaus on opintojen äiti.

Aika lopetella,

Siunattua viikkoa sinulle, arvoisa lukijani!

jk. Kuuntelin tänään lhpk.fi -sivustolta Markus Pöyryn viimeisimmän opetuksen 2. Mooseksen kirjasta. Mieleen jäi erityisesti se, miten Jumala suorastaan järkyttyy siitä, kun näkee jotain pahaa tapahtuvan, eikä kukaan puutu asiaan. Parempia ovat ylilyönnitkin kuin välinpitämättömyys. Suosittelen kuuntelemaan!