17.06.2021 - Kaunista!

Kesäloma on jatkunut leppoisasti ja mukavasti. Olemme päässeet tekemään asioita, jotka ovat olleet "listalla", joten vähitellen pitäisi osata asettua lepoasentoon. Olemme käyneet kerran Nivalassa ja tällä viikolla kävimme tapaamassa miehen iäkkäitä vanhempia Ikaalisissa. Kotiremontit on tehty, mikäli niin voidaan asia ilmaista.

Kotiremonttimme

olivat tänä kesänä pienimuotoisia johtuen siitä, että entisen makuuhuoneen, nykyisen olohuoneen tapetointi onnistui jo keväällä. Minun osuuteni remonteissa on ollut lähinnä tuuppijan osa. Mies on huolellinen, tekee tarkkaa ja siistiä työtä päinvastoin kuin allekirjoittanut, joka ei ole mikään tarkan työn tekijä.

Kylpyhuoneessa oli töitä. Mies uusi lavuaarin takareunalla olevan silikonin uuteen. Samoin suihkukopin alareunan tiivisteen, joka sekin oli sitä samaa saniteettisilikonia. Olen kiitellyt kovasti, niistä tuli upeat ja ihailen joka vessareissulla näitä hienouksia. Minun tehtäväni oli siis vain muistuttaa sopivin välein, että kyseinen tehtävä on olemassa.

Pyykkikone samoin on ottanut vettä laiskasti. Korjaaja kävi, hana vaihdettiin. Sen jälkeen mies oli valuttanut ruosteista vettä kolme ämpärillistä kyseisestä hanasta. Talo on vanha, mahtoiko hana olla alkuperäinen? Ainakaan se ei toiminut enää kunnolla.

Miehen selkä

kipeytyi töissä kyykkiessä hiekkalaatikon teossa. Kun olin hienovaraisesti selvittänyt, että selkä on taas iskussa, minäkin olin kärppänä kertomassa, mitä hauskaa nyt voimme tehdä: pestä parvekkeen lasit! Itse asiassa yhteistyömme sujuu kuin rasvattu. Pyyhimme ja hinkkasimme kaikki mahdolliset paikat, mutta päätyö jäi miehelle. Lasien pesu. Meillä parvekkeen lasit eivät käänny sisälle, vaan ne on pestävä ulkopuolella. Mies on hankkinut kunnon välineet ja kaikessa on meidän nimemme. Nehän voivat tipahtaa ikkunasta pihalle ja silloin on varminta, ettei löytäjä luule niitä omikseen vaan aavistaa, että ne kuuluvat meille. Ajatus ei ole miehen, mutta voisi olla - ja minähän kuvittelen osaavani hänen ajatuksensa niin kuin vain vaimot osaavat.

Tuosta tuli mieleeni,

että ilolla olen katsellut McDonald & Dodds -rikossarjaa, jonka päähenkilöt muistuttavat ihmeen paljon minua ja miestäni. Niin erilaisia he ovat - ja niin hyvin yhteistyö sujuu!

Mies

on myös irrottanut pytyn kannen ja pessyt ja kuivattanut huolellisesti siitä kaikki pikkuosat. Tällaiset pikkuhommat jäävät tekemättä ja edellä mainittu ei kovin helposti tulisi edes mieleeni tehdä.

Uimassa olen

käynyt lähes joka päivä. Mies on huomaamattomasti vartioinut tavaroitani joka kerta. Eilen tapahtui historiallinen juttu. Mieskin ui! En uskonut, että niin tapahtuu, sillä sää oli kolkko ja tuuli kylmästi, joten rannalla ei ollut muita, mikä sinänsä on mukavampi minustakin. Jäätelökioskikin oli suljettu, kun ei ollut rantailma. Mutta mies ei peräänny moisten pikkujuttujen takia, jos on päättänyt jotain. Arvelin, että hän saattaa juosta rannalle pikavauhtia, mutta niin ei tapahtunut, vaan hän tosiaan kastautui ja ui joitakin metrejä. Minä uin kauemmin, sillä eihän vesi ole kylmää, kun uimaan ryhtyy, vaikkakin aallokon takia en uinut kauan. Ehdin pukeutua ja kerätä kaikki roskat rannalta keruukepillä siihen mennessä, kun mies oli pukeutunut. En moiti hänen tapaansa ja luule, että omani olisi parempi, ei toki. Minä olen hätähousu, ja minusta on uskomatonta, että joku jaksaa kuivata jokaisen varpaanvälin uskollisesti myös rannalla. Jos minun varpaani osaisivat puhua, nekin toivoisivat samaa.

Uimisen jälkeen

käpsyttelimme Palosaaren keskustaan, mies vei kirjojani kirjastoon, minä kävin apteekissa ja palautin kotimatkallamme löytöpullot kauppaan. Olo oli kevyt niin kuin se aina on uimisen jälkeen. 6 maskia löytyi matkan varrelta.

Eilisaamuna

teimme kierroksen myös autolla. Ensin hain ison paketin lähikaupan postista. Tilasin Neolifen ruoka-ainelisiä itselleni ison läjän. Odotan ja katson, jos kuntoni kohenee niiden avulla. Koska en voi syödä esimerkiksi hedelmiä ollenkaan, on tärkeä saada vastaavia vitamiineja ja ravintolisiä, jotka myös imeytyvät. Banaania olen yleensä voinut syödä, mutta pari päivää sitten alkoi kutina suussa sellaisen syötyäni.

Seuraavaksi mies kuljetti vanhempiensa luota tuomamme vanhan tulostimen Minimaniin, jonne voi sellaisia palauttaa. Kirpparille meni myös muutama kassi tavaraa. Minä kipaisin kukkapihasta pari viherrystä parvekkeelle. Istutan pelakuut isompiin ruukkuihin, ne eivät jaksa kukkia pienessä purkissa, joten amppeleihin tarvitsin lisäystä.

Sitten tallille,

imuri mukana, auton siivous. Koska molemmille ei ollut tehtävää, kävelin läheiselle kirpputorille. Minä olen tosiaan huono olemaan jouten. En jaksa katsoa, kun toinen imuroi. Palatessa jatkoimme vielä hommaa ja autosta tuli siisti. Olen tosi iloinen, että mieheni on huolellinen ja hyvä siivoamaan. Nytkin hän ystävällisesti sulki oveni ja ilmoitti, että imuroi hiukan. Samalla kuuluu tyytyväistä, rytmikästä hyräilyä. Sekin on ihanaa, että puoliso on hyväntuulinen eikä kiukuttele ja osoita mieltään, kun minä vaan kirjoitan.

Pyrin päästä rytmiin

kuntoilun kanssa. Töissä venyttelin päivällä, kun lapset nukkuivat, mutta kotona se tahtoo unohtua. Nyt olen aamulla pyörittänyt vannetta, venytellyt eri tavoin ja kuunnellut samalla Augsburgin tunnustuksen opetusta lhpk.fi -sivustolta, Esko Murron selittämänä. Siinä on 10 osaa, kolme tai neljä olen kuunnellut, mielenkiintoista. Eilen kuuntelin kissoja tehdessäni (70 valmiina) muutaman ensi osan. Suosittelen lämpimästi kuuntelemaan myös mm. 1 Mooseksen kirjan selitystä Markus Pöyryltä: joka opetus tuo asiat tämän päivän ihmisen tasolle ja antaa paljon ajattelemisen aihetta. Toivon, että kesä saa olla hengellisen syventymisen aikaa, kun ei tarvitse stressata työasioita.

Mieheni äiti

on lukuihmisiä. Sain nytkin mukaani ison kassillisen ET-lehtiä ja pinon kirjoja. Lehdissä on paljon mielenkiintoista luettavaa, eikä hyvää kirjaa voita mikään. Teevee meillä on ollut kiinni varmaan pari viikkoa vähintään, katsomme sitä todella harvoin. McDonald & Doddsia olemme katsoneet Areenasta.

On aika

lopettaa, mies imuroi vielä. Lähdemme pyöräilemään, jahka ennätämme. Ehkä poikkeamme syömään jonnekin. Sekin on kesällä mukavaa vaihtelua; käydä joskus jossain muualla kuin kotikeittiössä aterialla.

Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan; ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. -Hepr.

Uskoa ja luottamusta siihen, että Jumala kantaa meitä loppuun asti, ja Jeesuksen tähden pääsemme perille ja olemme nyt jo taivasmatkalla, arvoisa lukijani! Ja siunattua kesän jatkoa!