Kategoriat: Ajankohtaista

Toivotin eilisaamuna parkkipaikalla kirkkoon lähtiessämme eräälle miehelle hyvää pääsiäistä. Se on menny jo, tämä totesi. Nyt odotetaan vappua! -Pastori  puolestaan kertoi, että pääsiäinen jatkuu helluntaihin saakka. Minä uskon mieluummin pastoria. Saamme iloita ylösnousseesta Vapahtajastamme ja Lunastajastamme, kunnes helluntaina juhlimme Pyhän Hengen vuodatusta. Ja sitä ennen helatorstaina hänen taivaaseen astumistaan.

Keittiön pöydän äärellä

Eilen ehtoollistilaisuudessa

kökötän jälleen ja yritän pitää selkääni suorassa. Ikkunasta näen, että lunta sataa ja vaikka en katsoisi, niin lumen kirkkaus häikäisee silmiäni. Tarkoitukseni oli, että menisimme tänään lenkille ja bongailemaan maskeja ja kenties jotain hyödyllistäkin, kuten vasaroita, jakoavaimia, muttereita ja tölkkejä. Mutta ei. Ei huvita tuo sää. Ja olen köhäinen edelleen.

Perunajauhoa sipulikukille veteen!

Viikko sitten

kävin koronatestissä maanantaina. Kurkku oli kipeä, soitin koronainfoon ja sain komennuksen testiin. Olin kyllä varma, että kyseessä on sama flunssa, mikä töissä lapsilla puhkesi vesilammikkojen vapauduttua jäästä. Pihalla joka tenava oli läträämässä ja käsiään kastelemassa, jopa juomassa lätäköstä, jos silmämme vältti.

Kolme päivää

alkuviikosta lepäsin, keräsin voimia ja hoidin kurkkuani. Testi oli negatiivinen, kiirastorstaina menin töihin. Flunssa tarttui toiselta toiselle, joten sekä lapset että henkilökunta on vuoron perään potenut eriasteisia oireita. Saapa nähdä, joko lapset ovat toipuneet huomiseksi päiväkotiin.

Lankalauantaina

tarkoituksemme oli käydä äitini luona pitkästä aikaa. Näin myös teimme. Leivoin leipää viemisiksi, ja ajelimme kauniissa säässä Nivalaan. Kävimme pihalla jututtamassa lapsuudenystävääni ja ostin häneltä ruusujuomaa, hänen kehittelemäänsä alkoholitonta juomaa. Tapasimme sukua jonkin verran.

Meillä on tänään

2-vuotishääpäivä, tai avioliiton siunaamispäivä - vietimme hääjuhlaamme pari vuotta sitten. Skoolasimme illalla ruusujuomalla ja kiitimme näistä kahdesta onnellisesta, vaiherikkaasta vuodesta.

Putusillan alta virtaa

Olemme lukeneet

miehen kanssa Roomalaiskirjeen selitystä iltaisin. Teksti on vakavasti puhuttelevaa. Eilisestä jäi mieleeni, että synti ei ole syy, jonka takia Jumala hylkäisi minut tai sinut. Mutta hän ei liioin hyväksy meitä omikseen hyvien tekojemme tähden. Niillä ei ole merkitystä pelastuksemme asiassa. Ainoa asia, mikä merkitsee on se, uskommeko me häneen. Olivatpa syntimme miten pahoja tahansa tai olipa elämämme miten hyveellistä hyvänsä, niitä Jumala ei katso. Hän haluaa, että turvaudumme häneen, panemme toivomme häneen, riipumme hänessä kiinni, luotamme häneen emmekä itseemme tai omaan hyvyyteemme.

Synti on vakava asia,

Juudas ei pelastunut. Kuitenkaan häntä ei kadottanut hänen syntinsä, se, että hän petti Mestarinsa. Hänen olisi tarvinnut vain palata Jeesuksen luo ja turvautua siihen, että Jeesuksen sovitus tuo hänellekin pelastuksen, ja hän olisi pelastunut. Mutta niin hän ei tehnyt. Ethän sinä, hyvä lukijani, katso omaa huonouttasi tai luota siihen, että et ole mitään erityistä pahaa tehnyt, tai että olet elänyt hyvää elämää? Se on turha lohdutus siinä vaiheessa, kun sinut ja minut kutsutaan Jumalan kasvojen eteen. Silloin kysytään, onko minun syntini sovitetut, olenko jättänyt itseni Jumalan huomaan ja antanut pelastaa itseni. Jako on selvä, lampaat ja vuohet, pelastus tai kadotus. Kun Herra Jeesus palaa takaisin pilvissä, kuten hän taivaaseen menikin, sanoo Raamattu, että

...kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat - Fil 2:10

Keräilykeppi ja roskapussi mukana luonnossa

Olen kuunnellut

monia järisyttäviä saarnoja juhlapyhien aikana. Raamatun selittäminen on pappien työtä. Iloitsen ja ihmettelen, kun Pyhä Henki sitä niin avaa heille, että koko ajan voin oppia uutta Jumalan sanasta. Jumala vertaa itseään aurinkoon ja kallioon, sitä en ollut koskaan hoksannut, mutta pitkäperjantaina saarnassa Hämeenlinnasta pastori selittää ja osoittaa raamatunkohdat. Se löytynee m.youtube.com ja on pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 2.4.2021 klo 11.

Yhden kerran

Kirpparifarkkujen tuunailuiloa

lähes viikko sitten, minulla oli mojova migreeni yön, mutta muutoin pääni on ollut kunnossa. Olkavarsisärkykin on sikäli parempi, että en valvo öisin sen takia. Pienet venyttelyt ja taivuttelut, kun ne ovat täsmäiskuja oikeisiin paikkoihin, auttavat näköjään niin, että kipu on vähäisempää. Mutta kyllä minä melkein joka päivä johonkin aikaa joudun ottamaan panadolin kivun takia. Kumma kyllä, se auttaa yleensä.

Ostimme veljentyttären maalaaman taulun, ks. @taruntaideart

Verhoja

ikkunoihin en ole onnistunut saamaan, mutta enpä ole oikein yrittänytkään. Keittiön ja työhuoneen ikkunat odottavat pesua ja keittiö verhoja. Työhuoneen ikkunaa emme viime kesänä pesseet ollenkaan. Mutta eivätköhän verhot löydy ikkunaan ja pesukin onnistu, kun sää vielä lämpenee ja innostus valtaa.

Maaliskuussa keräsimme

vähän yli 300 maskia kävelyreissuillamme. Nyt niitä löytyy. Moni näyttää peukkua ja tykkää, mutta olisinpa iloinen, jos itse kukin ottaisi pussin ja muovihanskan käteensä ja lähtisi ulkoilemaan ja keräisi kävellessään roskat pois. Uskomaton määrä roinaa löytyy kadun varsilta. Siinä totisesti näkee työnsä jäljen, kun niitä keräilee. Siihenhän emme pääse, ettei kukaan pudottelisi roskiaan, ehei. Jotkut eivät edes tajua niin tekevänsä. Mutta mitäpä siitä hyödyttää jaaritella. Iloisella mielellä voi itse nauttia luonnosta ja kuljettaa roskia pois samalla kun lenkkeilee.

Minulla on

pino romaaneja luettavana. Leila Tuuren kirjoja tällä hetkellä. Ja kirjastossa odottaa 5 Marita Salomaan kirjaa, jotka piti tilata varastosta, ovat muutamia vuosikymmeniä vanhoja. Pidin hänen Ovet avoinna -kirjastaan, joten toivon, että toisetkin hänen teoksensa ovat mukavaa luettavaa. Lukeminen on kyllä niin hauskaa, mutta kirjan pitää olla mielentilaan ja ajatuksiin sopivaa. Muuten ei nappaa.

Taidankin siirtyä

sängylle lukemaan. Aamupalat on syöty, lounaaksi saamme eilen keittämääni pinaattikeittoa, joten ruokaa ei tarvitse nyt valmistaa. Mies on petannut vuoteen. Ulkona sataa lunta, joten sinne ei tarvitse pyristellä toistaiseksi. On levon aika.

Siunattua alkanutta kevättä, arvoisa lukijani - sitä älkööt lumisateet lannistako!