Kategoriat: Ajankohtaista

Työviikko on onnellisesti takana ja viikonloppu edessä. Jotenkin perjantaina viimeinen työtunti kuluu kellon pysähtymistä epäillessä, sillä väsy alkaa painaa. Mutta mukava viikko tämä taas oli. Ja on ihana huomata, että selviän siinä missä toisetkin töistäni.

Mikäs on selvitessä,

Hmmh. Aina ei heti onnistu

kun on ehta aviomies kotona odottamassa ja kotitöitä tekemässä. Tiskit on tiskattuna ja milloin on imuroitu, milloin pyykkejä pesty. Tänään sekä että. Opettelemistä tämä kyllä on, eikä ihan saumatontakaan koko aikaa. Ei niin, että mitään riitoja olisi onnistuttu kehittelemään, mutta jostain menneisyydestä minulla eilen illalla esimerkiksi nousi jotain vanhoja muistoja, joita sitten piti itkeä tihruuttaa. Mutta mukava on itkeskelläkin, kun on olkapää, johon nojata ja käsi joka silittää lohduttavasti.

Vahvasti luulen kyllä,

että jos saamme riidan aikaan, niin sen aiheuttaja ei ole aviomies vaan hänen vaimonsa. Tosin minäkään en riitoja rakasta, joten teemme kyllä kaikkemme, että sopu säilyy ja asiat puhutaan halki. Mutta jostainhan jokainen pari saa aiheen, josta saadaan rähistyä, kun ollaan väsyneitä. Näin muistelen muinaisuudesta ja tiedän kokemuksesta. Eiväthän rähinät sinänsä mitään haittaa, jos ne osataan sopia. Parempi tuulettaa välillä kuin jättää jotain hampaankoloon kaihertamaan.

Eilen kyläilimme.

Hautausmaalenkillä eräänä iltana miehen kanssa

Mieheni lähisukulainen asuu kivenheiton päässä ja hänen perheessään vierailimme. Jäätelökahvit munkkien kera joimme ja keskustelimme runsain määrin ja uusi koti tutkittiin nurkkia myöten. Oli mukavaa tutustua uusiin sukulaisiin ja pyydämme heitä vastavierailulle, kunhan enin sumu hälvenee kotirintamaltamme. Kyseiseen sumuun kuuluu hääjuhla, naistenpäivät ja muuta hässäkkää. Ensi kuu menee sumuillessa, niin arvelen.

Tytär miehineen

ja lapsineen vieraili meillä keskiviikkona ja nyt saan kuvat koneelle! Muutkin sekaannukset kai ovat järjestyksessä tai en ole niistä ainakaan tietoinen. Lapsenlapset Tiutau ja Amanda (nimet muutettu) tuntuvat jo tutustuneen Seppoon jonkin verran. Hetken kuluttua he tuskin muistavat enää aikaa, ettei tätä ole ollut kuvioissa, sillä he ovat vasta muutaman vuoden ikäisiä.

Mies toi narsisseja eräänä päivänä

Viikonloppuna

meillä on tarkoitus vielä imuroida lisää ja pestä lattiat ja pyykkejäkin on vielä pesemättä. Minua hermostutti ilmeisesti aamulla, sillä aamupalan jälkeen mieheni kyseli, mistä syystä ryntäsin tiskaamaan. En ole varma. Tarkoitukseni ei ollut osoittaa, että mies on liian hidas sen tekemään tai muuta. Luulen, että epäilen miehen väsyvän jatkuviin kotitöihin. Tai minua hermostutti viikonlopun siivoushommat. Tai se, että ne tapahtuvat nyt eri lailla kuin ennen, kun asuin yksin. Muutokset ovat aina stressaavia, vaikka ne olisivat hyviäkin. Mies tietää minun olevan väsynyt työstä ja minä epäilen hänen väsyvän minun väsymyksestäni. Voi voi. Tällaista sumaa ja sumua tässä alussa taitaa olla luvassa kunnes päästään tuntemaan lisää toisiamme.

Töistä tultuani

mies oli keittänyt kahvit, jotka joimme ja keskustelimme päivän tapahtumista. Mies riensi pyykkitupaan ja minä sohvalle loikomaan. Sitten hän palasi juomaan kahvia sohvan viereen ja juttelemaan vaimonsa kanssa, joka luki Nivala-lehdestä juuri avioituneiden nimiä, eli meidän nimiämme.

Lopulta pyysin lupaa

Teimme narsisseja lasten kanssa

mennä tekemään ruokaa ja mies ryhtyi imuroimaan. Sivusilmällä huomasin hänen tekevän sen huomattavasti tarkemmin kuin mitä itse teen, mutta en maininnut asiasta. Olen havainnut myös, että päiväpeite on aina kauniisti viikattu, kun hän sen tekee. Minun jäljiltäni se lojuu rytyssä jossain nurkassa. Sen huomattuani olen yrittänyt kunnostautua.

Pihaleikkejä päiväkodissa

Tekaisin mustikkapiirakan

uuniin ja silliperunalaatikon pakasteen sipuliperunoista. Niitä aiomme pian nautiskella ja ryhtyä illanviettoon. Isä Matteo jäi katsomatta, kun tulin töistä, mutta ehkä me jonkin murhan Paratiisisaarilla katsomme Areenasta illan mittaan, jos ehdimme.

Siunattua viikonloppua, arvoisa lukijani! Kiva, että olet lukusalla!

Kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä, joskin muutamat epäilivät. Jeesus tuli heidän luokseen ja puhui heille näin: »Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. -Matt 28. luvusta