03.05.2018 - Maalihommia

Minusta on erityisen mukava tehdä ulkotöitä ja juoda kahvia pihalla. No, kahvin juonti ulkona on varmasti rattoisaa kaikista, jotka kahvista pitävät, sillä sitähän juodaan kesällä lämpimällä säällä.

Tämä johtuu

ehkä siitä, että lapsena teimme perheen kanssa yhdessä ulkotöitä ja myös syötiin ja kahviteltiin pellolla tai metsässä. Eihän se silloin mitään suurinta herkkua ollut, kun heiniä piti haravoida peukalon tyvet rakoilla tai poimia mustikoita sääskien kuhistessa ympärillä. Mutta myöhemmin juuri nämä perheen yhteiset työasiat ovatkin yllättäen niitä parhaita muistoja.

Jos olisimme

lomailleet perheen kanssa, ehkä ne muistot olisivat mukavia, mutta me emme lomailleet. Asuimme maalla, oli paljon karjaa ja työtä tehtiin olan takaa, koska sitä arvostettiin. Laiskan leipää ei syöty. Mutta niinpä minäkin olen sitten selvinnyt kaikenlaisista mutkista matkassa. Tosin en työtä tekemällä pelkästään, vaan lähinnä Jumalan armosta, joka on ollut minua kohtaan suuri.

Aamulla

kävelin pitkästä aikaa uimaan Hietasaareen ennen töihin menoa. Rukoilin ja kiitin, sillä käsitin, miten rikas ja hieno elämä minulla on ollut ja on. Jumala on hoitanut lapseni lupauksensa mukaan. Annoin heidät Jumalan hoitoon silloin, kun Ari sairasti enkä minä kyennyt olemaan sekä äitinä että isänä. Jumala on ollut uskollinen ja luotettava. Ja edelleen hän on sitä. Minulla on paljon iloa elämässä.

Työpaikastakin olen aivan ihmeissäni. Luin juuri työuupumuksesta artikkelin, jossa ihmiset kertoivat kamalista työoloistaan ja äärimmäisestä uupumuksestaan. Tottahan minullakin on ollut matkan varrella moni kova kakku syötävänä, mutta tässä sitä edelleen keikutaan ja iloa riittää, sillä se ei ole tämän maailman iloa, vaan se tulee Jumalan sydämestä minun sydämeeni. Sillä Jeesus sanoo:

Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää. Ja: Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.

Työpäivä

oli mukava. Se johtuu suurelta osin ihanista työkavereista, joiden kanssa yhteistyö sujuu kuin rasvattu. Työsuhteeni jatkuu kesäkuun loppuun, mutta elän toivossa, että sitä jatketaan taas syksyn tullen.

Tänään kävimme Toivon tähti -kirpparilla, jossa oli tänään ja vielä huomenna 50%:n alennuksessa kaikki tavarat! Tekevät tilaa uusille! Löysin kassillisen ihania juttuja! Unohdin ne työpaikalle, enkä jaksanut palata takaisin hakemaan. On sentään 400 metriä työmatkaa...

Töiden jälkeen

hyppäsin maalivaatteisiini ja huristelin Mikkelssonin talolle. Olin luvannut ottaa kahvia ja evästä mukaan, kun Marielalla on sata muutakin työtä tehtävänä. Maalasin toiseen kertaan pellavamaalilla talon seiniä sekä autokatosta niiltä osin, jotka eivät jää sateen alle, kun sitä on luvattu yön tullen.

Kotiin tullessani

huomasin maalia naamassanikin, mutta kaikki irtosi suihkussa ja olo on oikein mukava taas. Pian nukkumaan ja aamulla Vestikseen muskaria pitämään.

Menneellä viikolla on jaettu Vaasan talouksiinVaasan Setlementin 70-vuotisjuhlalehti, jossa kerrotaan minunkin työpisteestäni Arkipajasta sekä Hopearannasta, jossa käyn välillä laulamassa. Lisäksi muskari Vestiksessä on saanut oman juttunsa. Tosi paljon erilaista toimintaa täällä onkin, en ollut kaikkea tiennytkään! Esimerkiksi Tyttiksen (3-5 lk, muistaakseni) tytöille järjestetään isosiskoja opiskelijoista - mikä valtavan hieno ajatus ja toimintatapa!

On aika

siirtyä iltapuuhiin, sillä huomenna on uudet metkut työn lisäksi, joten Herran haltuun, arvoisa lukijani, ja voipas hyvin!