13.02.2018 - Kunhan kirjoittelen

Enpä osaa oikein kuvailla, miten tärkeää tämä kirjoittaminen minulle on. Tai oikeastaan ei vain kirjoittaminen, vaan asioiden jakaminen. Luulen, että kyse on Jumalan lahjasta. Hän lienee laittanut tämän tarpeen joillekin ihmisille, sillä tiedän monia, joilla ei ole mitään tarvetta jakaa mitään, minkä luulisi auttavan toisia ihmisiä. Se ei ole mikään vika heillä, heillä ei vaan ole sitä tarvetta, ja miksi tehdä jotain, mihin ei näe mitään syytä!

Jos itse näen tai koen

jotain, mikä on mielestäni tärkeää, minulla on TARVE kertoa se sellaisille, jotka sitä tietoa kenties tarvitsevat. Ikävä kyllä jaan tietojani sellaisillekin, jotka eivät tarvitse eivätkä halua kuulla, niin arvelen. Kunhan se taas jotain höpisee, ajattelevat.

Tänään jaan

tärkeän tiedon nenäkannun käyttäjille. Lääkäri kehotti kovasti eilen tuulettamaan röörejäni, että mätä lähtisi lipettiin onteloistani. Nenäkannua en ollut käyttänyt, koska viimeksi käyttäessäni limakalvoihin koski julmetusti. Kuka sitä itseään kiusaamaan.

Serkulta (kiitos kovasti, Tanja-serkku!), joka on ilmeisen allerginen hänkin, sain oivallisen neuvon: kun keittää veden, johon lisää merisuolaa ennen veden lorottamista nenäänsä, vesi ei kirvele. Niin totta totisesti onkin! Tänään olen iloisesti lätrännyt suolaveden kanssa ilman mitään suurta tuskaa - kiitos, kiitos Tanja!

On se tietysti niinkin, kuten Kaisa sanoo, että tuollainen nokkakannun kanssa heiluminen ei ole vapaan ihmisen hommaa. Ei se mitään hauskaa ole, mutta ei ole kyllä hauskaa sekään, että viikkotolkulla räkä jurraa ympäri naamataulun sisäpuolta ja korisee putkistossa. Toivon totisesti selviäväni töihin aamulla. Täytynee kuitenkin lämpö mitata aamulla, sillä eilen minulla oli lämmönnousua. Ei sovi terveyden kanssa pelleillä, pitää hoitaa itsensä kuntoon. -Se onkin tosi helppo sanoa toisille, mutta itsellä on laiskan ihmisen olo, jos jää pois töistä, vaikka jalat liikkuvat ja kädet toimivat.

Sano vain sana

opettaa tänään, että Jumala on ilmoittanut itsestään kaiken tarpeellisen. Mitä hän ei ole ilmoittanut, sitä meidän ei tule väkisin yrittää selvittää. Raamattu kertoo kaiken, mitä pelastumiseen ja elämiseen tarvitsemme:

Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten ikuisesti. -5.Moos 29:29

- - Luoja iloitsee, kun koluamme luomakunnan kätköjä. Suhteessa Luojaan tämä kiinnostus on niin ikään hyvä asia, kun se kohdistuu siihen, mitä Luoja on itsestään ja tahdostaan ilmoittanut. Maailmassa on kuitenkin paljon uskonnollisuutta, jossa väitetään päästävän perille sellaisista salaisuuksista, jotka Jumala on jättänyt ilmoittamatta. Jumala oli Mooseksen suulla nimenomaan kieltänyt joidenkin muiden kansojen hyödyntämien salaisten menojen käyttämisen. Taikuus, yhteys vainajahenkiin ja moni muu mysteerinen uskonnollisuus ei Jumalan kansalle kuulu. Sellaisten keinojen avulla joudutaan harhaan eikä suinkaan päästä perille Jumalan ja maailman todellisesta olemuksesta.  - - LHPK

En itsekään

ole mikään pyhimys siinä mielessä, että ennen uskoon tuloa tuli kokeiltua kaikenlaista humpuukia. Ja uskoon tulon jälkeen vielä enemmän. Monet pippalot olisin saanut jättää väliin, vaikka toisaalta niiden kautta tulin näkemään, millaista showta hengellisessä elämässä ja maailmassa pidetään. Kaikkea, mitä on ollut ennen, on edelleen.

Ei ole mitään uutta auringon alla. -Saarn 1:9

Mutta tunteaksemme Jumalan

meidän ei tarvitse koluta maailman kaivoja. Riittää, että tunnistamme oikean rahan väärästä, että tiedämme, missä lähde on. On tarpeen tutkia Jumalan sanaa, jossa on meidän elämämme ja joka on meille elämäksi. Vähitellen olen alkanut aavistaa yhä enemmän, että Raamattu on totisesti elävää puhetta. Mitä suurempi tarve on saada apua, sitä paremmin Sana aukeaa. Saamme niin paljon kuin tarvitsemme, joka päivä kunkin päivän manna-annoksemme, sillä Isä pitää huolen lapsistaan. Ja joka etsii Jumalaa, hän löytää, sillä Raamattu lupaa sen. Löysinhän minäkin:

Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan. -Luuk 11:10

En ole muistaakseni

muutamaan kertaan valitellut kipeää häntäluutani, mutta nyt valitan. Se on edelleen kipeä. Ei aina, mutta istuessani kovalla tuolilla, kuten nyt. Ylösnousu on hankalaa, mutta toki voin istua iltaan asti tässä, mitäs suotta vaihtelemaan paikkaa kesken päivän. Oma syy, jos pomppii ympäri kämppää.

Kävin kokeilemassa

siipiäni eli siis kuntoani. Pyörähdin kaupassa, kahdessakin. Kävin eräässä paperipuljussa ja nyt odotan kieli pitkällä, milloin heille alkaa kertyä jätepaperia! Sitten kiidän hakemaan ja vihkojen teko pääsee taas vauhtiin. Jos hyvin käy, teen ensi joulunlapsi -paketteihin vihot tuolla japanilaisella tekniikalla. Ovathan ne paljon nätimpiä kuin tavalliset vihot, löytyvät täältä:

https://areena.yle.fi/1-4349897

Samalla reissulla poikkesin Karhulassa

tyttären tyttösiä katsomassa pikaisesti. Siellä molemmat napittivat ikkunassa, sillä viereiselle tontille oltiin pystyttämässä talopakettia viime kesänä palaneen talon tilalle. Kun sanoin Amandalle (nimi muutettu), että hei Amanda, hän ilmoitti olevansa Birgitta. No, hei sitten Birgitta! Pikkusiskollakin oli eri nimi kuin luulin. Pyysin Amandaa piirtämään minulle joskus vaikka naapurin talon pystytyksestä kuvan tai jostain. Neiti 3 v ilmoitti, että hän päättää itse sen, mistä hän piirtää. Hmmh, niinhän se menee tuossa iässä.

Unohdin

näköjään, että olin varannut saunan neljästä viiteen. Kello on yli viisi, joten ei muuta kuin suihkuun sitten hiuksia pesemään. Saunan pesuhuoneessa on niin helppo huljutella hiuksiaan verrattuna omaan kylpyhuoneeseen, mutta käyhän se sielläkin. Sauna ei liene minulle hyväksi, vaikka viime viikonloppuna siellä kävinkin pikaisesti.

On aika

siis kipaista hiusten pesulle ja sen jälkeen sohvalle viettämään rauhallista iltaa. Jätän englannin tunnin väliin kuten myös Wycliffen rukousillan. Loppuviikolla on taas menoja, mutta ennen kaikkea toivon jaksavani töihin aamulla. Sitä rukoillen, voi hyvin, arvoisa lukijani!

jk. Kuuntelin taas lisää saarnoja www.lhpk.fi -sivustolta, ja iloitsen siitä, että samastakin aiheesta voidaan opettaa ja saarnata niin monesta eri näkökulmasta, kukin pastori omalla tyylillään!

jk.2. Toivotan hyvää ystävänpäivää kaikille, erityisesti niille, jotka pitävät minua ystävänään! Kortteja en ole tänä vuonna laittanut, tekemäni vihko lähti kahdelle nuorelle naiselle omatekoisessa kirjekuoressa.