Kategoriat: Ajankohtaista

Mitenhän ihmiset yleensä ajattelevat taakse jääneeseen vuoteensa katsoessaan? Minulle se on jälleen ollut urakka, josta olen hädin tuskin selvinnyt. Elämä on minusta aika raskasta enkä kaipaa menneitä päiviä. Odotan tulevaa, parhaita päiviä, jotka ovat edessä päin.

Vuoteen on sisältynyt

paljon iloa. Kiitollisuus on myös ollut pinnalla vai liekö se ollut syvällä minussa - tai sekä että. Onnea minulle on tuottanut muun muassa:

- toisen lapsenlapsen syntymä vuoden alussa; molempien lastenlasteni kanssaviettämäni hetket

- kesähuvilakauden aamu-uinnit erityisesti

- matka ystävän luo Italiaan - se oli aivan ihmeellinen lepoloma minulle! Vertaansa vailla. Kiitos, Tuula!

- kohtaamiset ystävien kanssa - postit joita olen saanut heiltä/teiltä

- Arin siirtyminen toiselle osastolle, jossa hänestä pidetään erityisen hyvää huolta

- Mikaelin seurakunta on ollut minulle korvaamattoman arvokas paikka kasvaa ja saada Jumalan hoitoa

Lohduttavaa

on ymmärtää, että kristittynä olen muukalainen maan päällä. Minulla ei ole täällä pysyvää asuinsijaa. En ole sittenkään kahden maan kansalainen kuten etusivulla oleva muuan lempilauluni kertoo. Kuulun vain taivaan kansalaisiin, jonka tie kulkee toistaiseksi täällä kuoleman varjon maassa.

Jumalan sana ohjaa elämääni ja on valo minun matkallani. Monesti hapuilen pimeässä tietä etsien, mutta luotan Jumalaan.

Joka kulkee syvällä pimeydessä ilman valoa, luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaan. -Jes 50:10

Katse tulevaan

Olen menossa te-keskuksen järjestämälle uravalmennus-kurssilla parin viikon päästä. Odotan sitä innolla. Jospa minulle vielä kerran aukenisi jotain työtä. Yritän olla olematta liian toiveikas. Jos Jumala tahtoo ja minua jossain tarvitaan enemmän kuin olemaan tässä paikalla, ilman ns. ansiotyötä, niin jokin työ minulle avautuu. Jos ei, niin mitäs siitä. Sitten asia on niin.

Mutta varmaa on, että kurssille tulevat ihmiset on tarkoitettu olemaan juuri siellä kanssani. Siitä olen varma. Mikäli kurssia ei peruta ja mikäli sinne tulee muitakin kuin minä. Yleensä kai kursseilla on enemmän kuin yksi henkilö!

Eilen kuuntelin

Jukka Norvannon opetuksia. Aloitin Matteuksen evankeliumista ja ehdin kuunnella aika monta. Erittäin mielenkiintoista opetusta ja selitystä. Jumalan sana on kyllä varsinainen aarreaitta, pohjaton meille ihmisille. Sieltä Jumala ammentaa meille päivittäin ruokaa. Pitää vain tulla tyhjät kädet ojossa ottamaan vastaan.

Minä levitän käteni sinun puoleesi. Niinkuin janoinen maa, niin minun sieluni halajaa sinua. Sela.
 Vastaa minulle pian, Herra, minun henkeni nääntyy. Älä peitä minulta kasvojasi... -Psalmista 143

Kävelemisestä

on tullut minun lajini enemmän ja enemmän. Jos tänään tepastelen vielä 10 km, niin kilometrejä on kertynyt tänä vuonna 1100. Siitäpä on hyvä asettaa tavoite ensi vuodelle: 1200 km! Pyörällä olen ajanut vaivaiset 300 km.

Santiago de Compostelaan

en mene vielä tulevana vuonna, ellen sitten muuta mieltäni. Olet tullut siihen tulokseen, että lähtö yksin matkalle tuottaa minulle enemmän stressiä kuin kestän. En siedä kovin paljon epävarmuustekijöitä. Niinpä aion osallistua eräällä toiselle matkalle, kerron kun se on ajankohtainen. Jos Herra suo, sen otan huomioon.

Kiitän jokaista lukijaani,

joka on antanut minulle tänä vuonna jotain palautetta sähköpostilla tai vieraskirjaan. Ilman palautetta en jaksaisi kirjoittaa. Kiitän myös sellaista lukijaa, joka ei ole antanut palautetta, mutta on ajatellut mielessään hyvää, kun on lukenut tarinointiani. Ymmärrän, etteivät kaikki osaa tai jaksa antaa palautetta. Jumala siunatkoon kaikkia, jotka koskaan ovat sivuillani käyneet, syystä tai toisesta.

Kiitän uskollista Jumalaa, joka on antanut minulle niin paljon mahdollisuuksia selviytyä uppoamatta liian syvälle tänä vuonna. Rukoilen, että tulevanakin vuonna sama rakastava Jumala kantaa niin sinua, arvoisa lukijani, kuin minuakin ja pitää meistä huolen. Niin hän on luvannut tehdä, Psalmi 89:

Minä laulan Herran armoteoista lakkaamatta, julistan suullani sinun uskollisuuttasi polvesta polveen.
 Minä sanon: ikiajoiksi on armo rakennettu, sinä olet perustanut uskollisuutesi taivaisiin. -
 "Minä olen tehnyt liiton valittuni kanssa, olen palvelijalleni Daavidille vannonut:
 'Minä vahvistan sinun jälkeläisesi ikiajoiksi ja rakennan sinulle valtaistuimen polvesta polveen'". Sela.

 Ja taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, ja pyhäin seurakunta sinun uskollisuuttasi.

Sillä kuka pilvissä on Herran vertainen, kuka Jumalan poikain joukossa on niinkuin Herra?
Hän on Jumala, ylen hirmuinen pyhien kokouksessa, peljättävämpi kaikkia, jotka hänen ympärillänsä ovat.
Herra, Jumala Sebaot, kuka on voimassa sinun vertaisesi, Herra? Ja sinun uskollisuutesi ympäröitsee sinua.

 Sinä hallitset meren raivon; kun sen aallot kohoavat, sinä ne asetat.
Sinä ruhjoit Rahabin kuin sodassa kaatuneen; väkevällä käsivarrellasi sinä ajoit vihollisesi hajalle.
 Sinun ovat taivaat, sinun on myös maa; maanpiirin täysinensä sinä olet perustanut.
 Sinä loit pohjoisen ja etelän; sinun nimestäsi riemuitsevat Taabor ja Hermon.

 Sinulla on käsivarsi voimaa täynnä, väkevä on sinun kätesi, korotettu sinun oikea kätesi.
 Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi perustus, armo ja totuus käy sinun kasvojesi edellä.

Autuas se kansa, joka tuntee juhlariemun, ne, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeudessa, Herra!
He riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivinänsä, ja sinun vanhurskautesi voimasta heidät korotetaan.
Sillä sinä olet heidän väkevyytensä, heidän kaunistuksensa, ja sinä armossasi kohotat meidän sarvemme.
Sillä meidän kilpemme on Herran huomassa, meidän kuninkaamme on Israelin Pyhän huomassa.

 Silloin sinä näyssä puhuit hurskaillesi ja sanoit: "Minä olen pannut avun sankarin käteen, olen kansan keskeltä korottanut valittuni:
minä olen löytänyt Daavidin, palvelijani, olen voidellut hänet pyhällä öljylläni.
 

Minun käteni on lujasti tukeva häntä, minun käsivarteni on häntä vahvistava.
Ei vihollinen yllätä häntä, eikä vääryyden mies häntä sorra;
vaan minä hävitän hänen ahdistajansa hänen edestänsä ja lyön hänen vihamiehensä maahan.
Minun uskollisuuteni ja armoni on hänen kanssansa, ja minun nimessäni kohoaa hänen sarvensa.

Minä asetan hänen kätensä vallitsemaan merta ja virtoja hänen oikean kätensä.
Hän kutsuu minua: 'Sinä olet minun isäni, sinä minun Jumalani ja pelastukseni kallio'.
 Ja minä asetan hänet esikoiseksi, maan kuninkaista korkeimmaksi.
Minä säilytän armoni hänelle iankaikkisesti, ja minun liittoni hänen kanssaan on luja.
 Minä annan hänen jälkeläistensä säilyä iäti ja hänen valtaistuimensa niin kauan, kuin taivaat pysyvät.

Jos hänen poikansa hylkäävät minun lakini eivätkä vaella minun oikeuksieni mukaan,
jos he minun säädökseni rikkovat eivätkä noudata minun käskyjäni,
niin minä rankaisen vitsalla heidän rikoksensa ja heidän pahat tekonsa vitsauksilla;
 mutta armoani en minä ota häneltä pois enkä vilpistele uskollisuudestani.

En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt.
Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valhettele:
'Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko,
se pysyy lujana iankaikkisesti niinkuin kuu. Ja todistaja pilvissä on uskollinen'." Sela.

Ja kuitenkin sinä hylkäsit voideltusi ja pidit häntä halpana ja olet vihastunut häneen.
Sinä olet purkanut palvelijasi liiton, olet häväissyt hänen kruununsa, olet heittänyt sen maahan.
Sinä olet särkenyt kaikki hänen muurinsa, olet pannut raunioiksi hänen linnoituksensa.
Kaikki tien kulkijat ovat häntä ryöstäneet, hän on joutunut naapuriensa häväistäväksi.
 Sinä olet korottanut hänen vihollistensa oikean käden, olet tuottanut ilon kaikille hänen vihamiehillensä.
 Sinä olet kääntänyt takaisin hänen miekkansa terän etkä ole sodassa pitänyt häntä pystyssä.
 Sinä olet tehnyt hänen loistostansa lopun ja olet syössyt maahan hänen valtaistuimensa.
 Sinä olet lyhentänyt hänen nuoruutensa päivät, olet hänet häpeällä peittänyt. Sela.

Kuinka kauan sinä, Herra, itsesi yhäti kätket? Kuinka kauan sinun vihasi tulena palaa?

Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on, kuinka katoavaisiksi sinä olet luonut kaikki ihmislapset.
Kuka on se mies, joka jää eloon eikä kuoloa näe, joka pelastaa sielunsa tuonelan kädestä? Sela.
 

Herra, missä ovat sinun entiset armotekosi, jotka sinä uskollisuudessasi vannoit Daavidille?
 Ajattele, Herra, palvelijaisi häpäisyä ja mitä minun kaikilta noilta monilta kansoilta täytyy povessani kestää,
kun, Herra, sinun vihollisesi herjaavat, herjaavat sinun voideltusi askeleita.
Kiitetty olkoon Herra iankaikkisesti. Amen, amen.  -jaottelun olen tehnyt itse