30.10.2015 - Pyhäinpäivää, arvoisa lukijani!
Kategoriat: Ajankohtaista
Pyhäinpäivä on eräs vuoden juhlavista päivistä. Halloweenit jätän omaan arvoonsa. Kynttilät sen sijaan syttyvät haudoille, edesmenneitä omaisia muistetaan ajatuksin vähintään. Itse en käy haudoilla, se ei tunnu omalta jutulta täällä vierailla mailla asuessa. En tosin Nivalassakaan käydessäni käy usein hautausmaalla. Sairaala on tullut liiankin tutuksi, en jaksa ajatella hautausmaita, kun ei ole pakko.
Jahas, kone otti ja vei tekstini, monta palstaa lähti.
Palasin Keski-Suomesta
iltapäivällä. Kävin veljentyttären perheessä vierailulla ja yövyin vanhan ystäväni luona kolme yötä. Teimme hänen kanssaan upean retken Muuratsaloon ja pääsin uimaan Päivänteen aalloille. Aurinko sattui paistamaan silloin lämpimästi, vaikka tuulikin riepotteli. Kapusimme Lullanvuorta - vai mikä se mahtoi olla - ylös ja alas. Näkymät olivat hienot.
Nostalginen reissu kerrassaan
oli käynti Alkio-opistolla! Tutustuimme Arin kanssa 37 vuotta sitten, kun opiskelimme talven kyseisessä paikassa. Viimeksi olimme siellä 30 vuotta sitten NNKY:n avioliittoleirillä. Melkein kaiken ne olivat siellä
muuttaneet! No, tunnistin toki paikkoja. Löysin jopa kurssini opettajan ja eräs nuori mies otti meistä kuvan.
Henkilökunta oli erittäin ystävällistä. Saimme ruokailla ilmaiseksi ja kaikki aikanani siellä työssä olleet ihmiset kävivät minua tervehtimässä. Paluumatkan opistolta olin väsynyt ja hiljainen. Oli sen verran muistorikas reissu. Piti vähän mietiskellä.
Onnibussimatkat menivät
mukavasti: tein yhden vaikean sudokun vieressäni istuneen nuoren miehen kanssa palatessa. Mennessä juttelin erään ikäiseni naisen kanssa ja sain mukavia ruokavinkkejä; hän oli kokki. Aika kuluu nopeasti, kun on juttuseuraa. Tein myös espanjan läksyjäni ja kudoin sukkia ja tossuja. Tampereella oli odotusaikaa mennen tullen pari tuntia. Sen kulutin juomalla termospullokahvia Prisman aulassa ihmisiä tähyillen ja sukkaa kutoen. Kaupassakin kiertelin kaikessa rauhassa muina miehinä.
Kotiin palattuani
raahasin matot ulos ja pesin lattiat. Jotenkin pitää päästellä matkahöyryt ulos. Keskimmäinen poikamme haki autoni ja kävi ostamassa siihen nastarenkaat. Entiset kitkarenkaat olivat kuulemma jo vaaralliset, kun hän ne vaihtoi auton alle pari viikkoa sitten. Oli todella hyvä ajaa, kun kävin tyttären luona testaamassa renkaita.
Pyykkikone laulaa
pyykkejä pesten pesutuvassa. Kohta menen saunaan. Tästä se pyhäinpäivä alkaa, sytytän kynttilän, kun tulen saunasta.
Soikoon virtenämme 147, pyhäinpäivän virsi. Uskokaamme Jumalaan ja Jeesukseen. Näin mekin pääsemme perille pyhien joukkoon, arvoisa lukijani!
| 1. Sukupolvet ennen meitä vaivan teitä ovat täällä kulkeneet, valossa ja pimennossa, ahdingossa uskoneet ja toivoneet. 2. Sukupolvet ennen meitä taivasteitä sanan turvin kulkivat, lampun viimein sammuessa Jeesuksessa silmät uneen sulkivat. 3. Nyt on päästy luokse Herran, joka kerran kaikki osti verellään. Hän on vienyt seuraajansa armostansa iloon, rauhaan, elämään. | 4. Täällä nyt me vuorostamme vaellamme tietä sukupolvien, niin kuin lapset aikanansa taivaltansa käyvät meitä seuraten. 5. Johda, Herra uskollinen, armollinen kotiin kaikki kulkijat. Matkan jälkeen taivaassasi kiitostasi sukupolvet laulavat. |
Otto Laitinen 1955. Virsikirjaan 1986.