20.10.2015 - Isobel Kuhnin kanssa Etsimässä

Aloitin toista Kuhnin kirjaa, tämä kertoo hänen nuoruusvuosistaan. Wikipediassa on hänestä tietoa, jos haluat lukea. Kirja on hyvin mukaansatempaava, silmät kostuvat tämän tästä. Kirja on suomennettu (Päivä) v. 1962 alunperin 15. englanninkielisestä painoksesta. Tämä kertoo jotain kirjan hengellisestä painoarvosta.

Sumun läpi tunkeutui kysymys: "Voitko etsimällä löytää Jumalan?" Job 11:7 (engl. käännös)

Vastaus: "Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne." Jer 29:13

"Jeesus sanoi hänelle: `Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani." Joh 14:6

"Te tutkitte kirjoituksia... ja ne juuri todistavat minusta." Joh 5:39

"Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, tulee hän tuntemaan onko tämä oppi Jumalasta." Joh 7:17

Tällainen esipuhe on kirjassa,

ja ensimmäinen luku alkaa John Oxenhamin runolla, jonka on suomennettu seuraavasti:

Jokaiselle ihmiselle avautuu tie ja teitä ja eräs tie.

Ja ylevä sielu kiipeää korkealle.

Ja alhainen sielu haparoi alaspäin

Ja sumuisten tasankojen välimailla

Loput ajelehtivat sinne ja tänne.

Mutta jokaiselle ihmiselle avautuu tie ylöspäin ja alaspäin.

Ja jokainen ihminen päättää, mitä tietä hänen sielunsa kulkee.

Kuhn kertoo,

että lähtiessään yliopistoon hän oli ainoita uskovia siellä. Jumalaton professori sai hänet epäilemään Jumalan olemassaoloa:

Ja ollenkaan ymmärtämättä, mihin tämä asenne minut johtaisi, olin tietämättäni astunut SUMUISILLE TASANGOILLE, pois siltä Vuoritieltä, jolla ihminen kulkee kasvot Jumalaa kohti ja jolla kukkuloiden pihkainen tuoksu kutsuu häntä ylöspäin. Välimaaston helppokulkuiselle, tasaiselle alueelle, jossa ei tehdä mitään oikein hyvää, muttei pahaakaan, jossa ihmiset vaeltavat sumussa sanoen toisilleen, ettei kukaan voi nähdä näitä asioita selvästi. Sumuisille tasangoille, joilla välimaaston ihmiset hapuilevat sinne ja tänne. Elämällä ei ole mitään muuta päämäärää kuin huvitukset eikä mitään tarkoitusta. Lauma ajelehtii sen mukaan, kuka sitä voimakkaimmin vetää perässään eikä ole mitään syytä vastustaa mitään. Sen tähden heillä on jonkinlainen rauha ja keskinäinen yhteys, jota he sanovat suvaitsevaisuudeksi. s. 12

Eikö ole kuin suoraan tämän päivän tilanteesta? Hengellisessä maailmassa ei mikään ole muuttunut ja tapahtuu, kuten Ilmestyskirjassa sanotaan:

Ja hän sanoi minulle: "Älä lukitse tämän kirjan profetian sanoja; sillä aika on lähellä.
Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen.
Katso, minä tulen pian, ja minun palkkani on minun kanssani, antaakseni kullekin hänen tekojensa mukaan.
Minä olen A ja O, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu.
Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin! -Ilm 22:11

Luen innolla

ja sydämen riemulla tuota kirjaa! Se on lohdullista tekstiä. Kirjan kannet olivat repeytyneet hyllyssä, joten päällystin kirjan, mutta en raaskinut heittää kansipapereita kokonaan pois, sillä niissä selostetaan myös kirjan sisältöä. Jos löydät kirjan jostain antikvariaatista, niin suosittelen hankkimaan.

Tiistaipäivän ohjelmassa

on ollut kodin siivous, pyykinpesu ja uimareissu Hietasaaressa. Tomerasti painelin kahdeksalta pyykkitupaan ja sieltä palattuani kannoin matot ulos ja pyyhin lattiat. En viitsinyt imuroida, mutta ei kai nyt joka viikko tarvitse! Pölyt ja liat lähtivät kyllä. Vuodevaatteet vaihdoin. Pölyjä en pyyhkinyt, mutta teen sen loppuviikolla. Ei liikaa yhdelle päivälle, ettei mene stressin puolelle.

Vähitellen alan hahmottaa

itselleni viikkojärjestystä ja tiistain ohjelmaan kuuluu tätä kaikkea. Illalla pääsen saunaan, se kruunaa päivän.

Hävitin jälleen

osan tekstiä, joten aika sanoa: Iloa sydämeen, arvoisa lukijani! Voi hyvin!