09.10.2015 - Pakkasta ja aurinkoa!

Viime päivinä olen ollut tyytyväinen ja onnellinen levollisella tavalla. Pyrin kuuntelemaan itseäni, etten väsyisi liikaa ja senpä takia en ehdi tehdä kaikkea sitä, mitä toivoisin. Mutta en välitä siitä. Riittää se, mitä saan toimeksi.

Viime talvena

kävin uimahallissa joka viikko. Niin aion nytkin. Tähän mennessä en vain ole vielä ehtinyt. Avannolla, joka ei siis vielä ole avanto, en liioin ole käynyt aamuisin kuten tähän asti, iltapäivisin sen sijaan muutamia kertoja. Olen lukenut Raamattua ja hartauskirjojani kaikessa rauhassa. Välillä kuuntelen saarnoja ja opetuksia. Tällä hetkellä "lautasella" on Petri Hiltusen saarnat. Niitä löytyy osoitteesta www.lhpk.fi ja sieltä saarnat. Kun valitsee puhujaksi vaikkapa Hiltusen,  alle ilmestyvät kaikki hänen saarnansa. Hiltunen puhuu samaan tapaan kuin Norvanto: harvakseen ja selkokielellä. Sitä on helppo kuunnella.

Kuuntelen toki

monia muitakin puhujia, Markus Pöyryn saarnat aina toistamiseenkin, ja milloin kenenkin saarnoja ja opetuksia. Samalla voin kutoa, tiskata tai touhuta jotain muuta.

Eila Kurkelan

tekstiä tahdon siteerata jälleen, sillä lohdun sanaa löytyi tänäkin aamuna luettavakseni seuraavassa lukemassani kappaleessa:

- - Raamattu ja elämä osoittavat, että mitä lähempänä päällikköä seisot rivistössä, sen tulisempi on sota. Mitä rohkeammin sydämin olet ottanut vastaan uskonelämän haasteen, sen karummille vuoriteille ja tuulisemmille rinteille käy yksinäinen tiesi. Tosin maisemat ylhäällä ovat toista luokkaa kuin laaksojen suojissa vaeltavilla.

Matkan kestäessä - - omat voimat hupenevat ja ennen niin tehokkaat iskulauseet menettävät merkityksensä. Täyteen pakattu reppu kokee keventymisen toisensa jälkeen. Todella arvokasta on niin vähän.

Ja vielä matkansa lopulla moni Jumalan ihminen on yksinään itkenyt ja avuttomana sopertanut Mooseksen rukousta: "Jos siis olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin ilmoita minulle tiesi, että tulisin tuntemaan sinut ja tietäisin saaneeni armon sinun silmiesi edessä." Miten väräjäviä ovatkaan nämä rukoukset, kaukana siitä varmuudesta ja siitä pontevasta kaiken tietämisestä, joka sävytti matkan alkuvaiheita.

Joku nuori hymähtää tätä lukiessaan ja päättelee: selviä vanhuuden ja elämästä luopumisen oireita. Mutta elämällä on lakinsa. Nuoruuden vihreät oraspellot käyvät aikanaan keltaisiksi ja joutuvat sirpin alle. Se on kypsyneen viljan osa ja siitä muodostuu sato. Vihreyttä ja kukkimista tarvitaan, mutta vasta jyvistä tehdään arvio. -Tuskan päiviä, s. 178-179, kirjasta Sinun kanssasi (Ristin voitto, R-v -kirjat, 1980)

Vähän liikaa

oli eilen haipakkaa, mutta mitään siitä en osannut karsia. Ystäväni Mire tuli luokseni syömään 11 aikaan. Käymme kerran kuussa pitsalla, mutta koska minulla oli vielä nokkoskeittoa, munia ja makaroonilaatikkoa, pyysin hänet luokseni pariksi tunniksi. Meillä olikin rattoisa hetki yhdessä syöden, kahvia tuvan puolella hörpiskellen ja lopuksi rukoillen, kun olimme "eväämme" jakaneet yhteiseen pöytään.

Pyöräilin

Tabita-piiriin. Siellä oli naisia kymmenkunta, kukin teki käsitöitään ja puheli keskenään. Minulla oli pikku läppäri mukana ja kuuntelimme saarnan aiheesta "Kastettuna kolmiyhteisen Jumalan nimeen" ja veisasimme pari kunnon virttä, kaikki säkeistöt.

Jälleen onnistuin hävittämään pitkän pötkyn kirjoitustani... minulla on varaa kärsivällisyyden kasvattamiseen, sillä ärsyynnyn suunnattomasti tällaisesta...

Kasarmialueella

tuottajat myyvät tuotteitaan joka torstai klo 16.15-17.15. Kirjoitin asiasta jo aiemmin, mutta harmi kun en maininnut kellonaikaa, sillä joku oli käynyt siellä eri aikaan eikä siellä tietenkään mitään ollut silloin. Tuottajat tulevat siis kasarmin parkkipaikan lähelle, eivät Kasarmintorille kuten itsekin aiemmin luulin.

Jos kuulut facebookin, sen kautta voit liittyä Reko-ryhmään ja saat etukäteen varatuksi itsellesi tuotteita, jotka haluat varmuudella saada. Tuottajilla on usein ylimääräistäkin, ja esim. kananmunia olen hakenut monesti etukäteen varaamatta ja eilen ostin lehtikaalta sekä 3 kiloa Jukkolan jugurttia.

Suosittelen käymään ja tutustumaan tuotteisiin! Myös kalaa ja lihaa, mehuja, marjoja, säilykkeitä, jauhoja ja leivonnaisia on myytävänä. Tuoreita ja maukkaita.

Kotiin tultuani

soitin saman tien sairaalaan, jossa Arin veli oli käymässä ja saatoimme jutella Arin seurassa. Olen kiitollinen uskollisesta veljestä, jolta olen saanut vuosien aikana paljon apua Arin suhteen. Kuuden maissa lähdin kävellen Palosaarelle, jossa kokoonnuimme rukoilemaan Raamattua kääntävien lähettien rukousaiheiden puolesta eräässä kodissa. Kotiin palasin vähän ennen kymmentä. Hyvä ilta.

Uimaan en siis

ehtinyt eilen, en avannolle enkä uimahalliin, ja nähtäväksi jää, ehdinkö tänäänkään. En näes nytkään saanut itseäni liikkeelle aamusta. Nyt on päivä puolessa, lähden tutustumaan Pohjanmaan kriisikeskus Valon ja Vaasan seudun yhdistykset ry:n avointen ovien iltapäivään, jonka toimipaikka on lähellä kotiani. Illemmalla keskipoikamme tullee vaihtamaan autooni kitkarenkaat talveksi ja illaksi menen

Rewell Centeriin raamattupiiriin. Käymme läpi Mailis Janatuisen Ilosanomapiirin erästä osiota. Jos joku täkäläinen haluaa tulla mukaan, niin tule Rewellin aulaan (torin puolelle, sokoksen hotellin oviaula) vähän ennen klo 18, jonka jälkeen siirrymme sisätiloihin, eikä meitä löydy!

Arin luokin olen aikonut tänään, mutta riittääkö aika? En jaksa hötkyillä, teen mitä ehdin.

Olkoon sinun päiväsi, iltasi ja yösi siunattu, arvoisa lukijani, ja hyvää viikonloppua!