05.07.2015 - Kotikeikka

Aamulenkki ja uiminen meressä järven sijaan tänä aamuna. Muutama puhelu. Arin luona joitakin tunteja iltapäivällä. Nokoset sohvalla väsyn vaatiessa veronsa. Siinäpä tämän päivän näkyvimmät.

Raamatunteksti piristi aamukahvien aikaan:

Minä en luovu toivostani enkä lakkaa sinua ylistämästä. Minä julistan uskollista hyvyyttäsi ja alati sinun apusi runsautta, jonka mittaa ja määrää en tiedä. - - Sinä olet antanut vaikeita vuosia ja monia ahdistuksen aikoja, mutta yhä uudelleen sinä virvoitat minut, syvyyksistä sinä minut nostat. Kohota minut takaisin kunniaan ja lohduta minua jälleen. -Psalmin 71 lohdullisia jakeita

Eilen meillä oli hääpäivä.

Olin aika murheellisella mielellä. Työnteko helpottaa: möyhensin rautakangella yhtä lahoa kantoamökillä. Ruohonleikkurilla saa kiertää tuollaista kantoa kuin kissa kuumaa puuroa eikä siitä tahdo saada siistiä mitenkään. Muuttuikohan tilanne yhtään, sen näen sitten, kun leikkaan taas nurmikon.

Siivosin mökin,

kokosin kapsäkkini ja ajoin kotiin ja iltapäivällä Arin luo. Olimme parvekkeella kuten tänäänkin ja katsoimme eläinohjelmaa teeveestä osastolaisten ja omaisten kanssa. Jälkimmäisten kanssa meillä oli antoisa ja läheinen keskustelu.

Sovin Martinan kanssa, että menen hänen luokseen kylään illalla. Niin myös tein ja pyöräilin sieltä kotiin vasta lähempänä puoltayötä. Aterioimme parvekkeella Martinan kanssa ja puhuimme paljon. Sairaan omaisen osa on meille yhteinen.

Aioin messuun Sley:hin, mutta näköjään en jaksakaan. Kuuntelimme Arin kanssa kolme saarnaa netistä, sillä otin läppärini mukaan hänen luokseen. Haluaisin messuunkin, mutta en jaksa nyt kohdata ketään, vaikka varsinaisestihan messu on Jumalan kohtaamisen paikka. Hänet toki haluan ja jaksan kohdata. Sehän ei vaadi mitään, sillä Hänessä minä elän ja hengitän. Hän on läsnä koko ajan, mutta ehtoollisessa hänet saa kohdata konkreettisesti ja sen takia ehtoollinen on uskovalle ihmiselle tärkeä. Ei kaikille, mutta minulle se kyllä on.

Tämän päivän sairaalareissu

oli rohkaiseva ja iloinen. Eilinen ilmanpuhdistus eri tavoin antoi voimaa minulle ja vaikutti, että Arikin oli paremmassa kunnossa. Olen kiitollinen, että hänellä on ymmärrys ja järki tallella, vaikka moni pitää sitä ehkä huonona asiana, jos ihminen on fyysisesti noin sairas.

Monta kaatosadetta Ari on minulta saanut kestää ja on kestänyt. Eikä hän vaikuta olevan moksiskaan niistä, päinvastoin. Hän toimii ilmeisesti mielellään suodattamenani ja vie asiat eteenpäin Hänelle, joka jaksaa ne kantaa - ja on jo ristillä kantanut.

Janatuisen ajatuksia Luukkaan evankeliumin äärellä:

Kansan johtajat eivät tienneet, ettei Jeesuksen valta tullut hänelle ilmaiseksi. He eivät aavistaneet, että tämä joutuisi kantamaan parantamansa sairaudet ja anteeksi antamansa synnit ristinpuulle. Pimeyden vallat voittaisivat Jeesuksen, että me voisimme päästä niistä vapaaksi.

Ystäväni, siksi Vapahtajalla on tänään valta sinunkin elämäsi yli. Hänen kädestään saat ottaa kaiken, mitä sinulle ja rakkaillesi on tapahtunut ja tästä lähtien tapahtuu. -11.9. -päivän tekstistä

Jää luoksemme -kirjan seuraavankin päivän tekstistä ote:

- - Ylipapit osoittautuivat pelkureiksi kaiken kansan silmien edessä. Hehän eivät uskaltaneet sanoa ääneen mielipidettään, koska olivat yleisen mielipiteen orjia. Jeesus sen sijaan uskalsi sanoa vakaumuksensa kenen hyvänsä edessä.

Oletko sinä yleisen mielipiteen orja? Sanotko sinä ääneen vain sen, minkä kaikki muutkin sanovat? Vai uskallatko tuoda ilmi vakaumuksesi, maksoi mitä maksoi? -12.9 -tekstistä

Ja vielä 14.9. -päivän teksti ja loppukommentti:

Niin viinitarhan herra sanoi: 'Mitä minä teen? Minä lähetän rakkaan poikani; häntä he kaiketi kavahtavat.'
Mutta kun viinitarhurit näkivät hänet, neuvottelivat he keskenään ja sanoivat: 'Tämä on perillinen; tappakaamme hänet, että perintö tulisi meidän omaksemme'. Ja he heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat.

- - Ystäväni, onko olemassa mitään niin tärkeää asiaa, jonka tähden sinä olisit valmis toimimaan kuten vertauksen isäntä? Kenen tähden sinä suostuisit lähetttämään rakkaan lapsesi paikkaan, jossa hänen edeltäjänsä olisi piesty verille? Miten paljon Jumalan täytyikään sinua rakastaa, koskapa hän suostui lähettämään ainoan Poikansa tämän maailman murhamiesten käsiin!

Lähden ajelemaan

mökille, kunhan kerään taas tarvittavat vaatteet ja ruuat ynnä muut rekvisiitat mukaan. Huomenissa jatkan matkaani ja menen sukua tapaamaan. Kuulemisiin taas, arvoisa lukijani, jos ja kun Herra suo!