15.05.2015 - Matkustan ympäri maailmaa

En nyt sentään aivan ympäri maailmaa, mutta vähän pois kotinurkilta kumminkin. Nyt olen koeajanut Onnibussin, joka kiitää Vaasan ja Helsingin väliä. Takamus siinä istumisessa puutui, tosin maisemat tulevat bussissa lähemmäksi ja matkakin joutui 6,5 tunnissa. Hyvä kokemus kaiken kaikkiaan. Kummasti sekin vaikuttaa, että maksoin vain 7 euroa tulomatkasta. Palatessa hinta on kaksinkertainen, mutta sekään ei päätä huimaa.

Olin ylpeä siitä, että osasin vaihtaa bussia päästäkseni Espoon kulmille. Ilmoittelin pojalle kännykälle sijaintini. Hän neuvoi, koska jäädä pois bussista ja korjasi sitten minut pysäkiltä kyytiinsä. Kätevää!

  Tänään olen viettänyt

mukavan päivän pojan ja Even kanssa, joka täyttää pian 5 vuotta. Miniällä oli työpäivä koulussa. Eve pääsee pyörällä jo lujaa ja osaa pysähtyä suojatien eteen odottamaan. Menomatka keskustaan kävi rivakasti, sillä jäätelöt oli luvassa kioskilla. Sinne jätimme myös postilaatikkoon kirjeitä, jotka pikkuneidin kanssa väsäsimme. Neiti itse kirjoitti ja hyvin se kävi laatuun. Kaksoiskonsonantit ovat hankalia kenelle vaan, mutta yhdelläkin konsonantilla pääsee niin pitkälle, että teksti on ymmärrettävää. Taitava tyttö!

 Huomenna nuoriso aikoo juosta puolimaratonin, minä ja Eve kannustamme.

Olen todennut

flunssaoireeni allergiasta johtuvaksi. Toisin hetkin olen aivan kunnossa, yhtäkkiä taas aivastelen ja olen aika tukossa. Aikoinaan koivuallergiani todettiin tosi vahvaksi. Joinakin vuosina oireita on vähän, joskus äänikin on mennyt.

Keskiviikon lauluhetkellä nolotti,

kun minua alkoi kesken virren naurattaa. En muista, mitä koomista mieleeni muistui sanoista enkä kyennyt oikein hillitsemään itseäni. Totesin vain, että onneksi Jumala on sellainen, että hän ymmärtää meidän itkumme ja naurumme, vaikka ne tulevat joskus kummallisissa tilanteissa. Mitäs siinä muuta voi kuin selitellä, kun noin tapahtuu.

Taannoin lauluhetkellä

oli pistämätön tilanne, siitä on jo vuosia. Ennen kuin ehdin ilmoittaa seuraavaa laulua, muuan lähes kuuro täti huusi suurella äänellä, mikä on seuraava laulu. Kun tämä toistui monta kertaa, menetin itsehillintäni täysin. Minä karjuin edessä, täti takana. En toki sille tädille nauranut, vaan tilanteelle. Yrität siinä rämpyttää kitaraa ja laulaa, välillä karjua seuraavan laulun numeroa. Ari yskii ja rohisee ja joku siellä karjuu takapenkillä. Silloin taisi olla vielä joululauluhetki.

Siunattua päivän jatkoa

sinulle, arvoisa lukijani. Lämpimämpiä säitä on luvassa, joten niitä odotellessa hyvää mieltä ja iloa!