Kategoriat: Ajankohtaista

Tuhdiksi aamupalaksi:

- - niissä erikoisasioissa, joissa Pyhä Henki on kasvattanut meitä kuriin ja missä Herra on meidät murtanut, me voimme koskettaa toisia. Ellei Herra ole meitä murtanut määrätyssä asiassa, me emme voi millään tavoin tyydyttää veljemme/sisaremme tätä koskevaa tarvetta. Tässä tietyssä kohdassa meidän henkemme on turta ja kyvytön.

Tämä on järkkymätön hengellinen tosiasia. Meidän henkemme vapautuu meidän särkymisemme astetta vastaavasti. Se, joka on hyväksynyt eniten kuria, voi palvella parhaiten. Kuta enemmän ihminen on murtunut, sitä herkempi hän on. Kuta enemmän hän on kärsinyt menetyksiä, sitä enemmän hänellä on annettavaa.

Missä tahdommekin säästää itseämme, juuri siinä alueella me tulemme hengellisesti käyttökelvottomiksi. Joka kerran, kun suojelemme ja puolustelemme itseämme, me menetämme hengellistä herkkyyttämme ja voimaamme.

Vain ne, jotka ovat oppineet, voivat palvella. - Watchman Nee: Hengen vapautus, s. 65,66

  Espanjan kurssin hieno päätös

tältä keväältä tapahtui ruokailemalla yhdessä ryhmämme ja opettajamme Marthan kanssa Huutoniemellä espanjalaistyylisessä ravintolassa, La GuacaMayassa. Omistajat ovat Etelä-Amerikasta, Hondurasista. Omistaja kertoi espanjaksi maastaan ja sen kulttuurista.

Ravintola on avoinna lounasaikaan tai sopimuksen mukaan kuten tällä kertaa meidän kohdallamme. Palvelu oli ystävällistä ja tilat väljät.

Aluksi söimme salaattipöydästä herkullisen eturuuan, sen jälkeen paellaa, jossa oli meren antimia tai vaihtoehtoisesti kanaa riisin ja muun kanssa. Painoin mieleeni pari samantyylistä sanaa: pollo = kana; bollo = pulla. Kaksi l-kirjainta lausutaan aina j-kirjaimena eli siis pojo ja bojo!

Jälkiruuaksi saimme kahvia/teetä sekä sitruunaisen hyytelön, jossa oli vieruskaverini mukaan "märkä keksi". Kuulostaa ikävältä tuo märkä keksi, mutta se oli maukasta. Suosittelen ruokapaikkaa sinullekin, jos haluat viedä vaikkapa vieraasi viihtyisään ympäristöön.

 

Valkorunkoiset koivut pojan kodin ikkunasta

Vanhuus ei tule yksin,

alan saada siitä esimakua. Kun pesin ikkunoita jokin aika sitten, touhusin tapani mukaan ja kylkiluuni revähti tai jotain vastaavaa. Aiemmin niin ei ole tapahtunut. Tänä aamuna oli melkein vaikeuksia päästä vuoteesta ylös.

Kun tein haravahommia mökillä toimelliseen tyyliini, väsyin niin, että seuraavana, siis eilisenä, aamuna olin uupunut kuin olisin tehnyt viikon raskasta työtä. Sitä paitsi korvani vihottelee aina vaan ja kuljen pumpuli korvassa kuin mikäkin vauva tai mummeli.

Eläkäämme täysillä tänään,

sillä huomisesta emme tiedä.Luther  toteaa elämän katoavuudesta näin:

- - Joosefin ollessa vankeudessa näytti siltä kuin hän olisi jäänyt sinne iäksi. Kuitenkin Jumala oli jo päättänyt, että kaikkien polvien piti notkistua Joosefin eteen. Elämä ja kuolema ovat siis toisiinsa suljettuina, ovatpa jo käsillä: elämä kuolemassa, onnettomuus suurimmassa onnessa, köyhyydessä ja kurjuudessa rikkaus, ilo ja riemu, ja turvallisimmassa elämässä silmänräpäyksessä kuolema.

Samoin käy meidän kuollessamme. Me käymme kuolemaan aivan kuin jäisimme siihen iäksi, mutta silmänräpäyksessa tulee viimeinen päivä, ja silloin saamme sanoa: Nyt minä elän iäti!

- - Hän alentaa ja ylentää, ja kaikessa käy hänen sanansa mukaan, ettemme omin neuvoin tekisi mitään, vaan jättäisimme kaiken hänen haltuunsa.

Saahan jokainen kokea omassa elämässään ja jokaisen on tunnustettava, ettei mitään tapahdu meidän ajatustemme ja suunnitelmiemme mukaan. - Mannaa Jumalan lapsille,  päivän teksistä osa

 

 Samettiruusut venyvät

 ja venyvät purkeissaan! Innostuin laittamaan orvokin siemeniä multaan liian myöhään, niillä   kestää ennen kuin ovat kukkimisvaiheessa. Mutta jospa kesä on lämmin ja pitkä niin että ne ehtivät mukaan kukoistamaan.

 Eilen satoi,

 ja se oli hyvä, sillä pihaan siirtämäni omenapuut tarvitsevat vettä lähteäkseen reippaaseen kasvuun. Ehdin niitä eilen jo kastella itsekin, kun näytti ettei sadetta tule lupauksista huolimatta.

 Tapaamisia tänään:

 Muutaman tunnin päästä menen Eliseä vastaan, kun hän pääsee jumpastaan ja meillä on "kuukausikokous", siis tapaaminen, jonka sovimme aina valmiiksi tavatessamme. Niin meillä on aina tiedossa jotain hauskaa kalenterissa odottamassa. Menemme lähipitseriaan.

 Reippaan rupeaman jälkeen kipaisen  Arin luo.  Päivä näyttää lämpimältä, joten parvekkeella on varmasti mukavan lämmintä. Eilenkin olimme siellä, vaikka oli sateista ja vähän koleaa.

Illalla Wycliffe-piiri kokoontuu Anna-Lisen luona, joka asuu aika lähellä kotiani. Siellä tapaan ystäviä, joita en näe yleensä muualla. Mutta meillä on yhteinen tavoite: rukoilla niiden puolesta, jotka kääntävät Raamattua ihmisille, joilla ei ole aluksi olemassa kirjakieltä, aakkosia eikä mitään.

On siis aihetta kiitokseen,

kun aurinko paistaa, on kevät ja uusi päivä on koittanut! Ja meillä on Jumala, joka pitää meistä ja tarpeistamme huolen tänäänkin.

Olkoon päiväsi siunattu, arvoisa lukijani!

jk. Olen lisännytsisar-sanan ensimmäiseen lainaukseen ja toiseen hänen-sanan tilalleJoosef; selkeyden vuoksi.

 

Toukokuussa pari vuotta sitten