22.04.2015 - Passeli keli minulle!

Olin mökillä eilen. Järvi oli avautunut, kaikki jäät olivat poissa! Haukoin henkeäni ihmeissäni. Olisinpa ollut näkemässä, kun jäät sulivat silmieni edestä, mutta kyllähän siihen tunteja on kulunut. Kolme yötä aiemmin järvi oli täysin jäisen näköinen ja rannastakin jäässä pakkasen jäljiltä.

Otin tuhkat takasta

ja kamiinasta ja sytytin tulet. Hain lisää puita ja kävin ihastelemassa sinistä järvenselkää.

Vesikattila kamiinan päälle, että saan kahvia. Sitä odottaessani menin haravoimaan. Osittain piha oli niin märkä, ettei sitä voinut vielä haravoida, mutta työtä oli riittävästi.

Hiki siinä tuli. Paidan vaihto, kahvia laittamaan ja juomaan. Samalla tein ristikkoa. Istuin kuistilla kiikussa, rauha vallitsi sydämessäni ja ympärilläni.

Välillä kuuntelin hiljaisuutta, toisinaan peipot kertoivat toisilleen, missä niiden reviiri kulkee. Sitä on hauska kuunnella. Kurkien joikumista en nyt kuullut. Pulahdin uimaan. Turha kertoakaan, että ihanaa oli, vesi pehmeää ja hoitavaa viileydessään.

Menin uudestaan

haravahommiin. Sää oli sen verran kylmä, vaikka aurinko paistoi, että tuli vilu, jos istuin liian pitkään kuistilla. Olin laittanut leipiä ja makkaraa paistinpannuun kamiinan päälle hautumaan ja istuin kuistilla syömässä taas vaihteeksi.

Siirryin saunaeteiseen

lukemaan romaania. Aurinko paistoi, oli lämmin ja hiljaisuus ympäröi hoitaen sisintäni. Tuttava soitti, puhuimme tovin. Olisin kai mökkeillyt kauemmin, mutta kännykkäni teki tenän enkä saanut sitä toimimaan. Palasin Karhulan kautta ja vävy pisti sen kuntoon. Eihän siinä kummallisia temppuja tarvittu, minä vain en hallinnut hommaa.

Juoksupäivä

tänään, joten kävin Hietasaaressa uimassa ja palasin toista reittiä takaisin. Toivon juoksukuntoni kohenevan vähitellen, mutta laiskasti olen harjoitellut. Toissa kerralla polvi muka reistaili, mutta nyt ei tullut oireita. Vajaa viisi kilometriä minä juoksahdin yhteensä.

Venyttelin

ja kuuntelin samalla Risto Soramiehen viime pyhän saarnaa, jossa hän kertoo, että Jeesus on ovi lammastarhaan. Jeesus ei ole vain Paimen, vaan hän on myös se ovi, jonka kautta on mentävä, jos mielii olla turvassa pedoilta, jotka saalistavat.

Saarnassaan Soramies varoittaa eksytykseltä. Bill Hybels, suosittu puhuja ja opettaja kristittyjen keskuudessa tätä nykyä, opettaa epäraamatullisesti.

Hybelsin uusin kirjansa on käännettävänä suomeksi, Soramies on lukemassa englanninkielistä versiota. Siinä Hybels opettaa, että meidän tulee kuunnella sisäistä pientä kuiskausta, jonka kautta Jumala puhuu sisimmässämme. Olen samaa mieltä kuin Soramies, että Jumala kyllä  puhuu meille. Ja hän puhuu niin, että me varmasti kuulemme, mitä hän sanoo. Mutta jos alamme kuunnella sisäisiä ääniämme, joudumme arveluttaville teille. Ne äänet eivät ole sama kuin Jumalan totuus, vaikka moni alkaakin pitää ääniään Jumalan puheena ja totuutena.

Soramies neuvoo:

jos tahdot tietää, mitä mieltä Jumala on, lue Raamattua. Jos haluat kuulla hänen äänensä, lue Raamattua ääneen!

Jos joku on suosittu ja maailmanlaajuisesti tunnettu, se ei tarkoita, että hän puhuu Jumalan sanan mukaisesti ja johtaa ihmisiä oikeaan suuntaan. Itseäni arveluttaa, kun kuulen kerrottavan "tuhansista ja tuhansista kuulijoista" ja "suuren suosion saavuttaneesta" puhujasta. Tällaisella puheella vedotaan ihmisen tunteisiin: jos noin moni on tätä mieltä, sen täytyy olla totta ja oikein. Suuri seuraajien joukko ei kuitenkaan todista välttämättä sitä.

Jumalan seuraajat ovat Raamatun mukaan piskuinen lauma, joka ei yleensä nauti suurten joukkojen suosiota.

Mailis Janatuinen

sanoo 20.1. Jää luoksemme -kirjassa:

  Jeesus aloitti julkisen toimintansa saarnaamalla Galilean synagoogissa. Yhtäkkiä hänestä tuli päivän puheenaihe. Häntä kehuttiin ja ylistettiin. Kukaan ei sanonut hänestä pahaa sanaa.

Jeesus oli kuitenkin yhtä immuuni kehuille kuin haukuillekin. Hän teki Jumalan tahdon, olivatpa ihmiset hänen toiminnastaan mitä mieltä tahansa.

Ystäväni, voitko sinä sanoa samaa itsestäsi?

Janatuinen puhuu tuossa samasta teemasta kuin aiempi tekstini. Kukin voi tehdä omia päätelmiään.

Saman päivän tekstissä

Janatuinen kirjoittaa alussa:

Kiusattuaan näin Jeesusta kaikin tavoin Paholainen jätti hänet joksikin aikaa rauhaan. Täynnä Hengen voimaa Jeesus palasi Galileaan, ja hänestä puhuttiin kohta kaikkialla. Hän opetti synagoogissa, ja kaikki ylistivät häntä. -Luuk 4:13-15

Nyt Jeesus oli läpäissyt pääsykokeensa, ja hänet oli kelpuutettu uudeksi Adamiksi, ihmiskunnan edustajaksi. Hän oli "ottanut uusiksi" koko ihmisen historian. Siinä, missä Adam ja hänen jälkeläisensä olivat hävinneet Kiusaajalle ja joutuneet tämän valtaan, siinä Jeesus oli saavuttanut loistavan voiton.

- - maailmassa tosiaan on ollut yksi ihminen, joka on uskonut Jumalaan ja totellut hänen sanaansa, vaikkei ole saanut siitä mitään hyötyä. Jeesuksen voitto luetaan nyt kaikkien niiden voitoksi, jotka lankeemuksensa keskellä turvaavat hänen armoonsa. - -

- Jeesus teki sen, mihin Adam ei pystynyt. Ja mihin minä ja sinä emme pysty! Ilosanoma, valtava riemun aihe, vai mitä? Tällaisina kelpaamme Jumalalle, kun menemme Jeesuksen suojaan! Annamme hänelle syntimme ja otamme vastaan hänen puhtautensa!

Näillä sanoilla tahdon rohkaista sinua, arvoisa lukijani!