29.03.2015 - Flunssaa se on!

Eilen oli kurkku kipeä, yöllä se yltyi ja aamulla oli päänsärky kyytipoikana kurjalle ololle. Niinpä päivä on mennyt aamutakissa venyen ja kotipäivää pidellen. Soitin sairaalaan, ettei Ari turhaan minua odottele, sillä aioin mennä hänen luokseen. Myöskin kirkko jäi väliin, olisin mennyt Sley:n messuun kirkkopuistikolle.

Saarnaa

olen kuunnellut, Kotiliettä lukenut,  Psalmeja ja päivän raamatuntekstejä kronologisesta Raamatusta tutkinut.

Haaveilen pääsiäisestä, että olisin flunssasta toipunut ja voisin mennä huvilalle. Ehkä jo yöpyisinkin siellä. Hiljaisuus ja rauha on se, mitä kaipaan, vaikka en mikään erakko olekaan. Huvilan takia tarvitsen tuon älypuhelimenkin, että voin pitää yhteyksiä.

Haaveilen myös

ensi kertaa istuvani veneessä kesällä ja onkivani. Ehkä saan jopa kaloja, jotka perkaan ja paistan nuotiossa tai paistinpannussa. Haravoin pihaa, tapaan ystäviä. Lämmitän saunaa, kasvatan kukkia! Käyn lenkillä ja laitan saunaan tulen, niin että pääsen saunaan palattuani.

Luppopäivät,

kuten tämä tänään, ovat tarpeen. On saatava pysäytystä touhuun ja menoon. Näin pari untakin viime yönä, toisen muistan, mutta toisen ehdin unohtaa, kun hössötin jotain turhaa. Ehkä se ei ollut tärkeä se uni. Olen niitä kirjoittanut ylös, että voin myöhemmin lukea ja ehkä joillekin löytyy merkityskin. Mutta suurelle osalle ei, ehkä ei millekään niistä.

Olen äimistynyt,

että osaan jo hiukan käyttää uutta älypuhelintani. Itsetuntoni kohoaa, kun huomaan, etten olekaan aivan niin avuton kuin usein tuntuu. Arin luona laitoin radiota oikeaan kohtaan, kun se särisi. Lopputulos oli, että kapineesta ei kuulunut mitään ja jouduin pyytämään hoitajan paikalle asentamaan aseman kohdalleen.

Lagus opettaa kirjeessään:

 Sinä et voi tehdä sellaista parannusta kuin tahtoisit, etkä saa rauhaa syntisi, kuolemasi, penseytesi, maailmallisen mielesi, haluttomuutesi ja muun tähden.

Olishan onnetonta, jos ne eivät sinua vaivaisi ja rasittaisi, sillä silloinhan olisit täydellinen tekopyhä. - - teet epäuskoksi Jumalan mielen mukaisen murheen. - -

Oi, kuinka kalliin aarteen Herra on sinulle antanut, kun et ole tyytyväinen itseesi etkä parannukseesi! Hän säilyttäköön tyytymättömyytesi, että yhä enemmän oppisit katsomaan pois siitä, mitä sinulla on ja mitä tahtoisit saada, ja katsoisit yksin Kristukseen.

Jotta uskosi ja elämäsi elämän Herran yhteydessä puhdistuisi, niin täytyyhän uskollisuutesi kärsiä, harjoituksesi olla epätyydyttävää ja synnin elävää. - - voit omasta kokemuksestasi lohduttaa noita hengessään köyhiä ja opastaa heitä, ei omaan parannukseen, vaan ensin Jumalan Pojan luokse, josta sitten parannus saa alkunsa.

Sinun täytyy - aina hädässä ja vaarassa olevana harjaantua etsimään ensin Herraa eikä parannusta, jonka avulla sitten saisit hänet. Tämä tie on suora ja lyhyt sekä vie varmasti perille. -s. 202,203 kpl 129

Mukavaa sunnuntaipäivää sinulle, arvoisa lukijani!

jk. Olinkin viikolla Hämeessä enkä Keski-Suomessa kuten luulin...