Kategoriat: Ajankohtaista

Kun mietin, miksi oloni on usein kahtalainen, sydämeeni nousee vastaus Raamatusta:

Me kannamme aina Jeesuksen kuolemaa ruumiissamme, jotta Jeesuksen elämäkin tulisi meidän ruumiissamme näkyviin.

Sillä me elossa olevat olemme alati kuolemaan annettuja Jeesuksen tähden, jotta Jeesuksen elämäkin tulisi näkyviin kuolevaisessa ruumiissamme. -2 Kor 4 luvusta.

Messussa eilen

saarna jäi puhuttelemaan minua. Markus teki erinomaisen yhteenvedon Hannasta, joka pitkän lapsettomuuden jälkeen sai lapsen rukoiltuaan sitä Jumalalta. Saarnan voi kuunnella lhpk.fi sivustolta.

Hanna rukoili, että hän jos hän saa lapsen, hän lainaa tämän Jumalalle koko tämän elinajaksi. Sen takia Hanna viritti kiitosvirren siinä vaiheessa, kun hän luovutti 3-vuotiaan poikansa temppeliin Herran palvelukseen. Yleensä Raamatun kiitosvirret viriteltiin voiton ja menestyksen jälkeen, mutta Hanna teki sen erikoisessa vaiheessa elämää.

Tämän jälkeen Hanna näki poikansa vain kerran vuodessa käydessään temppelissä. Varmasti hänen sydämessään oli sekä ilo että suru samanaikaisesti, kuten jokaisella Jumalan armoon turvaavalla.

 

Sain voimaa

Hannan rukouksesta. Minäkin olen antanut mieheni Jumalalle lainaksi, koko elinajakseni, jos Jumala niin hyväksi näkee. Eiköhän Jumala pidä huolta "lainaamastaan" ihmisestä paremmin kuin minä koskaan pystyisin!

Kun tarkemmin ajattelen, niin oikeastaanhan mieheni on Jumalan oma alunperinkin enemmän kuin minun... joten minähän häntä olen lainaa saanut pitää. Ja oma elämänikin on lainaa! Enhän voi pitää elämää käsissäni ilman, että Jumala sen pitää yllä.

On aivan eri asia antaa jotain vapaaehtoisesti kuin jos joku ottaa meiltä luvattamme jotain, puhui Markus. Jos siis itse vapaaehtoisesti annan itseni, mieheni ja lapseni Jumalalle, elämäni on helpompaa kuin jos en niin tee. Sillä jossain vaiheessa joudun luopumaan elämästäni ja Jumala tietää keistä kaikista sitä ennen. Jos ymmärrän, että itse saan pitää Jumalalta lainassa kaikkea tätä hyvää, mitä minulla nyt on, voin helpommin päästää irti, kun elämä alkaa riisua. Eihän mikään ole minun omaisuuttani ollutkaan! Olen saanut lainaksi ja ilokseni kaiken tämän!

Tällaisia mietteitä saarna poiki, muun muassa.

Espanjan tunnille

tänään päivällä, sitten Arin luo.

Herra siunatkoon sinunkin päiväsi, arvoisa lukijani!

jk. Tänään en mennyt uimaan, valvoin yöllä ja yritin luovuttaa asioita Jumalalle. Huonosti osasin, mutta uusi päivä ja uusi armo on tänäänkin!

Välipalaksi naputtelua