21.03.2015 - Eksyminen per reissu!

Seinäjoki on pikkukylä, sinne ei voi eksyä. Katsoin netistä karttaohjeet, aivan yksinkertaista päästä Kauppaneliö 13:een.

Kummallista, tulimme kaupunkiin Tertin kanssa aivan oudosta suunnasta! Onneksi Tertti huomasi, että koska kirkko on tuossa, auton nokan pitäisi näyttää vastakkaiseen suuntaan. Pikakäännös seuraavassa risteyksessä. Aivan helposti selvisimme loppumatkan!

Paluumatkalla ei ollutkaan kiirettä, joten aivan hyvin saatoimme kiertää Kurikan kautta. Näköjään reitti Vaasaan oli poistettu käytöstä iltapäivän aikana, ainakaan emme sitä löytäneet monista kierroksista huolimatta. Lopulta jo unohdin, minne meidän pitäisi päätyä. Aurinkokin killotti silmiin niin, että hyvä kun tien erotimme.

Vasta Laihialla olin vakuuttunut, että olemme oikealla tiellä. On tuo autoilu niin rentouttavaa, kun hallitsee kartat ja reitit! Tervetuloa vaan mukaan seikkailemaan, jos ei ole väliä, minne päätyy.

Naistenpäivillä

kuulimme tasokasta soittoa Luukkaan seurakunnan nuoren kanttorirouvan soittamana. Hän lauloikin monta kaunista laulua ja naama kateudesta vihreänä näin, että hän lauloi kaikki virretkin mukana ilman mitään tuskaa tai väärää säveltä. Mutta hän onkin ammattilainen, joten painin eri sarjassa hänen kanssaan. Ilo on kuulla kaunista musiikkia ja laulaa mukana!

Mailis Janatuinen on toiminut 20 vuotta lähetystyössä Japanissa Kylväjän lähettinä. Eläkkeelle jäätyään hän luennoi, kirjoittaa ja pitää naistenpäiviä, kuten nyt Luukkaan seurakunnassa Seinäjoella tänään ja kuulemma huomenna vielä messun jälkeen päivällä. Hänen sivujaan voi lukea ja kuunnella osoitteessa www.ilosanomapiiri.fi 

Hänellä on kyky puhua innostavasti ja puhuttelevasti, niin että kuulija tulee kosketetuksi. Suosittelen.

Tänä aamuna

kävin kävellen avannolla. Jalkaan siis kävelylenkkarit, joilla ei viitsi juosta. Sepäs sattui, bongasin passelin pullolastin laiturilta, joten niitä ei olisi juosten ollut kiva hölskytelläkään. Yksi kauppakin oli auki, pääsin niistä heti eroon.

Jos huomenna ei ole liian kylmä, teen saman lenkin juosten. Mutta mitäs sitten teen, jos löydän tölkkejä tai muuta arvotavaraa? Pakko kai raahata mukana tai piilottaa seuraavaa kävelyreissua odottamaan. Temput on monet.

Klassinen virhe

joka kevät on multapussin aukaiseminen. Luulen, että saan mullat purkkiin ilman että sitä on joka paikassa. Mutta en saa. Jälleen multaa tupsahteli ympäriinsä.

Kylvin samettiruusuja ja laitoin ne isoon suorakaiteen malliseen jäätelölaatikkoon. Jahka ne itävät ja kasvavat, siirrän ne omiin yksiöihinsä kasvamaan. Alussa joutavat olla samalla laatikossa.

Pannupitsan

tein kotiin palattuani. Ihan siitä ilosta, että löysin kotini vielä noinkin kaukana käytyäni. Ohje kyseiseen pitsaan tai pannariin on harvinaisen helppo:

- 1,5 dl jauhoja, saman verran vettä ja 1 tl suolaa.

Paista öljyssä, kunnes ruskistuu vähän pohjasta.

Lisäsin päälle pakasteesta löytämäni katkaravut, loraus soijakastiketta (sekin iänikuista) vatkattuun kananmunaan.

Välillä heitin plätyn ilmaan, sen takia siinä on lommo toisella reunalla. Vain vähäisiä rasvaplättejä lensi lattiaan, mutta ei täytettä. Käänsin taas plätyn oikein päin ja päälle ripotin juustoraastetta. Nyt pitäisi vaan mennä syömään se, ja se on ihan mieluinen uurastus illan päätteeksi!

Lopuksi kuitenkin annos Laguksen viisautta,

noin vuodelta 1850. Hänen tekstinsä lohduttavat minua, kun tunnen itseni kurjaksi syntiseksi, jonka olisi paras muuttaa korpeen ja hävetä olemassoloanikin:

- - kulutat aikaasi järkeilemiseen ja epäuskoon. Siitä on sinulle kovin vähän hyötyä - - . Herralla Jeesuksella - - on aivan toisenlainen mieli ja sydän sinua kohtaan.

Sinun pitää oppia olemaan etsimättä lisävapahtajia, so.  elämää, hengellisyyttä, tunteita, Herran luo käymistä ym. Ei sinun pitäisi olla tekemisissä sellaisen kanssa. Sitä hän vain muistuttaa, että sinä ilman koko tätä puuhaa, aivan sellaisena kuin olet, olisit tekemisissä yksin hänen Poikansa kanssa.

- - Ei sinun myöskään pitäisi pyrkiä itse ymmärtämään ja käsittämään, mitä olisi tehtävä silloin, kun kaikki näyttää pimeältä ja sekavalta - -. Odota Herraa aivan hiljaa tuntien oman mitättömyytesi ja ymmärtämättömyytesi ja hyvin tietäen, että on autuasta odottaa häntä.

Tapahtuu kyllä, että et ole koskaan tyytyväinen itseesi ja odottamiseesi, joka on mielestäsi kelvotonta ja puutteellista, mutta niin sen pitääkin olla. Ei sinun sitä tarvitse surra, vaikka sinä itse ja asiasi olisivat kuinka huonot tahansa, vaan katso yksinomaan Jumalan Karitsaan, joka ei ole ainoastaan kantanut syntejäsi vaan myös suorittanut niistä täydellisen maksun.

Tästä Jumalan Karitsan katsomisesta joudut kyllä oman heikkoutesi tähden pian ja usein muualle, mutta se ei saa tehdä sinua alakuloiseksi. NIin pian kuin Herra sinua uudelleen muistuttaa ja kutsuu, on sinun kiireesti käännyttävä takaisin.

Ja vaikka näkisit senkin monta kertaa jäävän tekemättä, niin et sittenkään saa ruveta sitä katselemaan, vaan silloinkin, juuri samalla hetkellä on lähdettävä uudelleen Herran luokse ja samoin aina. -s. 192, 193, kpl 121

Tuo kuvasi juuri minua ja minun tilaani! Kiitos Jumalalle, että hän lohduttaa! Ja että hän aina

kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa.

Ei siis minun omassa hyvyydessäni tai osaamisessani, vaan Kristuksessa. Minulta ei siinä vaadita eikä odoteta mitään ansioita, vain seuraamista.

Siunausta sinulle, arvoisa lukijani!