25.02.2015 - Retroa ja muuta revitystä!

Kirpparilla eilen tein muhkeita löytöjä! Tänään jatkoin samaa sarjaa, kun yksi päiväpeitto piti vielä löytää eräälle tuttavalle, ja löysinkin sen tänään. Itse asiassa löysin eilen jo, mutta pidän sen itse, sillä se oli ihan minun näköiseni. Hintakin vain muutaman lantin; en ollut silmiäni uskoa!

Bongasin

uuden kesähatun. Entinen on oljesta ja se kärsi jo aika pahoin viime kesän tuulista, joten olin päättänytkin hankkia uuden. Odotin vaan, millaisen Jumala minulle johdattaa.

Näköjään oranssin, hinta alle euron. Tuohon väriin pitää kyllä miettiä, millaiset koristeet isken, että tulisi nätti. Tukka ei mahdu sen alle, joten sen on kai annettava valua laitojen alta.

Olin muutenkin

aivan innoissani, kun sain olla tyttärien kanssa liikkeellä. Siis oman tyttären ja lapsenlapsen. Onneksi pikkuneidillekin löytyi kaikenlaista tarpeellista. Turhaa emme tietenkään ostaneet. Paitsi minä aarrearkun, mutta se ei ole turha, kun omistaa kaksi tyttölastenlasta, vai mitä!

Juoksentelua

oli eilisilta. Ensin kipaisin keskiäkäisten kokoontumiseen, sieltä jatkoin keskustasta Palosaarelle MS-yhdistyksen tapaamiseen. Juoksin minuutin ja kävelin toisen. Matka taittui vartissa. Paluumatkalla toimin samoin ja sen jälkeen menin suoraan saunaan. Olipa hetkeksi kokousta, nyt on tehtävä muuta välillä.

Uimista

aamusella, kuten monena keskiviikkona. Sekä uintia että vesijuoksua. Ottelin veden kanssa reilun tunnin ja sen jälkeen olo onkin ollut mukavan hyytelöinen.

Ihailin suihkutiloissa erään rouvan paksuja, pitkiä hiuksia. Sitten huomasin, että rouva kuivasi hiuksiaan ruskealla froteepyyhkeellä. Hmmh. Kyllä meitä nauratti, kun kerroin hänelle.

Iloisella mielellä

myös siksi, että olin Arin kanssa hammaslääkärissä ja reissu meni mainiosti. Jälleen hammaslääkäri ihmetteli suun ja hampaiden parantunutta hoitoa. Kysyin, voisiko se johtua paremmasta yleiskunnosta ja hän myönsi, että voi.

Vähästä mieli on hyvä. Istuimme vielä pari tuntia Arin kanssa päiväsalissa Raamattua kuunnellen, minä vain toisella korvalla, sillä ryystin kahvia, tein vähän sudokua ja kudoin lapasta siinä ohessa. En aivan kaikkea yhtä aikaa, mutta melkein.

Jumalan rauha viipyy Arin luona ja sen takia siellä on hyvä olla. Ja kun Ari on kohtuullisen hyvässä kunnossa, elämähän on pelkkää fiilistelyä.

Pyykkituvassa heiluin hetken,

mutta nyt on ilta ja siirryn sohvalle.

Ai, mutta sohva on rempallaan! Vein kasan lehtiä sen selkänojalta lehtiroskiin, osan pyykkituvan kierrätyslaatikkoon. Nostelin Raamatut ja hartauskirjat ja lyijykynät sohvalta pois. Tyynykasan siirsin lattialle. Pesin pari peittoa sohvan käsinojilta, mutta vielä on puisteltava iso peite ja imuroitava koko höskä ennen kuin voin upota sen syvyyksiin.

Piristävää

se vain on, kun välillä pistää hösseliksi. Joka päivä se pitäisi tehdä, muuten huusholli alkaa pursuilla.

Jonain päivänä käyn vaatekaapin kimppuun, sillä sielläkin on vyörymiä havaittavissa. Kummallista, mitä siellä oikein on, sillä kun pari paitaa on pyykkikorissa likaisena, minun on pestävä pyykkiä, sillä "ei ole mitään päälle pantavaa".

Ilmiselvästi pidän aina samoja renttuja, joten mikä sen kaapin täyttää. Mystistä kerrassaan.

Martti Luther

sanoo kirjasessa "Luottamus sydämessä":

Entisaikojen isät pitivät suuressa arvossa rukoushuokauksia, joita lähetettiin taivaaseen yhdellä tai kahdella sanalla. Niinhän voi tehdä lukiessaan, kirjoittaessaan tai suorittaessaan muita töitä.

Kohotkoon siis rukoushuokaus sinun puolestasi, arvoisa lukijani, täältä Kyyhkytuvan periltä Jumalan luo. Hän antakoon sinulle, mitä sydämesi kaipaa ja janoaa!

Jk. Jos asut lähellä ja sinulla on katkenneita "arvottomia" koruja, niin kippaa postilaatikkooni. Niillä voi olla käyttöä. Nämäkin ovat jostain muinaisesta ketjusta pätkiä.