30.01.2015 - Lämmössä armon auringon
Kategoriat: Ajankohtaista
Armoa taas olen tänään kysellyt, kun viheliäisyyteni ja kurjuuteni käy yli pään. Tähänpä Jonas Lagus antaa neuvoa:
Synti elää ja sen täytyy elää sinussa, eivätkä mitkään omat päätöksesi ja pyrintösi voi estää syntiä paisumasta ja tuhansina pahoina haluina ja himoina liikkumasta sinussa. Muuten synti ei olisi elossa eikä silloin armokaan olisi niin tarpeen.
Mutta tällaisessa tilassa sinun ei pidä pyrkiä irti sangen tarpeellisesta synnintunnosta ja tavoitella synnittömyyttä, joka sinut vain tekisi suruttomaksi. Sen sijaan sinun tulee joka päivä todellisessa syntikurjuuden tunnossa pyrkiä sen Herran tuttavuuteen, joka on kantanut maailman synnit ja joka aina tahtoo sinua armahtaa juuri sen tähden, että sinun asiasi ovat aina huonosti.
Tähän kouluun sinun pitää mennä ja silloin näet, niin kuin Jumalan sanassa sanotaan, että synnin täytyy elää, jotta armossa olisi ja ilmenisi elämää. Älä sen tähden pelkää. Lue Jesajan 53. lukua. -s. 54
Entisen hoitolapseni
tapaaminen eilen oli riemastuttava asia. Johdatuksen makua oli, että aioin mennä ensin Walkers-kahvilaan ja sen jälkeen avannolle. Mutta kun nuorimmaiseni soitti ja itse olin jo kävelemässä sinne, meninkin ensin uimaan, että ehdin jutella pitempään Teron kanssa kävellessäni.
Kun sitten tulin nuorisokahvilaan, tutun näköinen 17-vuotias nuori mies marssi tupaan. Vietimme kolmatta tuntia jutellen syntyjä syviä, niin kuin vain voi nuoren ihmisen kanssa, jolla on unelmia ja toiveita ja jo hiukan elämää nähtynä, mutta ei vielä paljon.
Luulen ja toivon, että tapaaminen oli siunattu myös nuorelle miehelle, jota hoitelin aikoinaan eskarissa ja joka jostain syystä jäi lämpimästi mieleeni.
Keskiäkäisetkin tapasivat
toisensa eilen, ja minähän kuulun jo nimen puolesta moiseen ryhmään. Puolitoistatuntinen vierähti vikkelästi kuulumisia vaihtaen ja itse sukkaa kutoen. Välillä kävin soittamassa Saulizille, joka oli Arin luona tapansa mukaan.
Lisää kohtaamisia
Tyttären vauvelia olin katsomassa taas tänään ja vein sinne Arin kastepuvun, joka on ollut myös lapsillamme. Helmikuun puolella on pikkuneidin ristiäiset ja niitä suunnittelimme kahvikupin ääressä tyttären kanssa.
Olin varannut myös
jalkahoidon
tälle iltapäivälle. Sain lahjakortin jouluna ja käytin sen nyt. Myös siellä syntyi syvällinen ja avartava keskustelu ikäiseni henkilön kanssa. Kerroin myös mistä itse saan voimaa.
On meillä naisilla jakamista! Ja vertaistukeahan se on, kun ymmärrämme toisiamme erilaisissa elämän vaiheissa, olkoon toinen sitten vieras henkilö, jota kenties ei koskaan enää tapaa. Ei väliä, ihmisiä olemme kaikki.
Raamattupiiri
on tänä iltana hetken kuluttua. Lähden kävelemään keskustaan ja vien mennessäni tölkkejä kauppaan. Bongailu on edelleen yksi antoisia harrastuksiani. Ei maksa mitään, päinvastoin. Hyvän mielen ja kunnon lisäksi saa muutaman lantin, jonka voi mielessään vähentää seuraavaa maitopurkkia maksaessaan. Ja tilaston tekeminen on hauskaa!
Siunattua viikonloppua, arvoisa lukijani.
Sitä toivotan pääsiäisvirren sanoin, joka eilen kumpusi mieleeni, mikä lienee kevään merkki. Virsi 105:
| 1. Aurinkomme ylösnousi, paistaa voittovuorella. Lämmin valo sieltä loistaa, surut, murheet hajottaa. Kokoon tulkaa, taivaan linnut, suvi-ilmaan puhtaaseen. Visertäkää, pienet leivot, viinipuussa tuoreessa. 2. Kylmä talvi pois on mennyt, myrskysää on lakannut, lumipilvet hajotetut, kylmä sumu selvinnyt. Lehti puhkeaa jo puihin, valkoruusut aukeilee. Lounatuuli hiljaisena Eedomista puhaltaa. | 3. Kesälinnut taivaan alla iloisina lentävät. Sulaneella sydämellä laulaa toukomettiset. Elämä ja autuus loistaa Herran seurakunnassa. Aurinko on ristin päällä valkea ja punainen. 4. Armon Henki täyttää mielet murheelliset ilolla. Rauhan tyven, puhdas ilma Jeesuksesta virtailee. Epäilysten alta nousee köyhä sielu kiittämään. Ikävöitsen täältä päästä kotimaahan ikuiseen. |
Leonard Typpö 1902. Virsikirjaan 1986.
jk. No, ei nyt aivan noin keväistä vielä ole, mutta toivossa saamme elää, että pian on!