29.12.2014 - Lenkkeilyä pakkasessa!

Kahdeksan kilometriä olen kävellyt; ensin aamulla avannolle, iltapäivällä sairaalaan. Sää kirpeä pakkanen, kymmenisen astetta ja vähän viimaa. Kunnon kintaat ja takissa huppu, siinä tärkeimpiä varusteita tavallisten lisäksi. Vein pari pakettia postiin kävelyreissuillani, toisen ns. smartpostiin, joka oli uutta minulle. Kaikkea ne keksivätkin.

Kiitos esirukouksista Arin puolesta. Olin sairaalassa tänään pari, kolme tuntia ja vaikka Ari oli edelleen limainen, hän vaikutti kuitenkin paremmalta kuin perjantaina. Olisi ihanaa, jos räkäisyys ei enää kääntyisi kuumeeksi ja tulehdukseksi vaan Ari pääsisi "kuiville". Monet sairastavat erilaisia flunssia, ja heikkokuntoiset saavat helposti tartunnan, joka voi äityä vakavaksi.

Vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.

Pyhäkön lamppu -lehdessä

on erinomaisen hyviä artikkeleita. Harri Huovinen kirjoittaa, miksi messun muoto ei ole yhdentekevä. Itse en olisi osannut ajatella asiaa kuten hän kirjoittaa, mutta allekirjoitan täydellisesti sen, mitä hän sanoo. Huovinen puhuu mm. muodon ja sisällön keskinäisestä sidonnaisuudesta:

...ulkoiset muodot kantavat jo itsessään mukanaan tiettyjä viestejä. Esimerkiksi erilaiset musiikkityylit puhuvat keskenään eri kieltä, jopa täysin riippumatta laulujen sanoista, siis varsinaisesta sanomasisällöstä.  - - Ne synnyttävät meissä jokaisessa tiettyjä assosiaatioita. Jos esimerkiksi kuulet iskelmämusiikkia, eikö se helposti luo mielikuvaa lauantai-illan tansseista vaikkapa tanssilavalla - - rock-musiikki - - ihmiset pomppivat bändin musiikin tahtiin?

- - nykyaikaisen megakirkon ylistyskokouksessa, jossa rockyhtye soittaa ja valot vilkkuvat. Ihmiset käyttäytyvät siellä usein aivan samalla tavalla kuin rockfestivaaleilla. Tämä tapahtuu aivan luonnostaan, ilman erillistä kehotusta. Näin on siksi, että tilaisuuden ulkoisen muodon mukanaan kantama viesti rohkaisee tällaiseen käyttäytymiseen.

"Se miten rukoilemme, ohjaa välttämättä myös uskomme sisältöä ja päinvastoin", sanoo Huovinen ja jatkaa:

... se, millä tavalla me vietämme jumalanpalvelusta, ohjaa meitä tietynlaiseen uskoon.

- - Ei lienekään sattumaa, että siellä, missä jumalanpalvelus aloitetaan vaikkapa puolen tunnin yhteisellä ylistyksellä kristityt myös usein uskovat, että ylistys on väline, jolla Jumala kutsutaan paikalle, läsnä olevaksi ja kohdattavaksi. Näin ylistys saa tietynlaisen sakramentin aseman, mitä sillä Jumalan sanan perusteella ei kuitenkaan ole.

Edelleen siellä missä kirkkotilan etuosassa kaiken keskellä on pop-yhtyä luomassa hehkuttavaa ylistysmusiikkia, usein myös uskon keskeisenä sisältönä on ihmisen oma tunnepitoinen antautuminen Jumalalle taikka oma ratkaisu Jumalan puoleen.

Toisaalta ei myöskään liene sattumaa, että siellä, missä julkinen jumalanpalvelus aloitetaan Isän ja  Pojan ja Pyhän Hengen nimeen kristityt myös uskovat, että messu ja sen liturgia eivät ensisijaisesti ole meidän tekomme tai antautumisemme Jumalale, vaan kolmiyhteisen Jumalan työtä meidän syntiemme anteeksiantamiseksi. -6/2014

Voit käydä lukemassa lehteä netissä, osoite:

http://www.lhpk.fi/julkaisut/pyhakonlamppu/

Mielenkiintoinen on myös artikkeli, jossa helluntailaispariskunta kertoo siirtymisestään espoolaiseen Lähetyshiippakunnan Markuksen seurakuntaan. Se on lehden viimeinen artikkeli.

Ehkä kristikansa, ainakin osa meistä, on väsynyt parantamis- ja ihmekokouksiin, joita on pidetty kaikissa kristillisissä seurakunnissa enemmän tai vähemmän. Paljon savua, vähän tulta. Paljon puhetta ja ääntä, vähän todellista Pyhän Hengen tuoksua ja läsnäoloa. On päästävä juurtumaan Sanaan, muuten emme kestä, kun aika vielä pimenee lisää.

Eilinen messu

oli taas hoitava ja pysäyttävä ja on kuultavissa LHPK:n sivuilla. Olemme hyvin onnellisia Mikaelin seurakunnasta, me jotka siellä käymme säännöllisesti. Tulemme ruokituksi rukiisella sanalla ja opetuksella. Eilen oli monta uutta perhettä ensi kertaa mukana. Puhetta riitti kahvipöydässä messun jälkeen. Lauloin muutaman raamattulaulun, jouluun liittyvän, ja lapset soittivat mukana, kun minä rämpytin kitaraa, sen jälkeen, kun suurin osa oli juonut kahvinsa.

Huomenna lapsenlapsi

tulee luokseni päiväkylään, sillä hän on äitinsä kanssa toisessa mummolassa muutaman päivän kyläilemässä. Jotain mukavaa tekemistä me kyllä keksimme yhdessä.

Vuosikin on lopuillaan, mutta ehkäpä ennätän tehdä vuosikatsauksen vielä ennen sen vaihtumista.

Olkoot loppuvuoden päiväsi siunatut, arvoisa lukijani!

jk. Olen ostanut alennusmyynnistä joitakin lasten puseroita ensi vuoden Romanian joulupaketteihin. Ei tarvitse sitten kerralla sijoittaa niin paljon yhtäkkiä, kun tekee paketteja. Suosittelen!