Kategoriat: Ajankohtaista

 

 Jeremia puhuu ajankohtaisesta asiasta. Vuoden 1992 käännöksessä teksti tulee kohti. Jeremia kirjoittaa:

 

REHELLISYYTTÄ SINÄ ODOTAT. SINÄ OLET LYÖNYT HEITÄ, MUTTA HE EIVÄT OLE KIVUSTA VÄLITTÄNEET, OLET TEHNYT HEISTÄ MILTEI LOPUN, MUTTA HE EIVÄT OLE HALUNNEET OTTAA OPIKSEEN. HE EIVÄT OLE SUOSTUNEET KÄÄNTYMÄÄN, VAAN OVAT PAADUTTANEET ITSENSÄ KOVEMMAKSI KUIN KALLIO. -5:3

Jeremia epäilee kuitenkin, että kyse on ihmisten tyhmyydestä, tokihan viisas ihminen tajuaa, miten tulee toimia. Mutta Raamattu osoittaa, ettei ole ketään viisasta, vaan kaikki me olemme pois poikenneet. Jeremia jatkaa:

MINÄ AJATTELIN: NUO OVAT YKSINKERTAISTA VÄKEÄ, TIETÄMÄTÖNTÄ JOUKKOA - HE EIVÄT YMMÄRRÄ KULKEA NIIN KUIN HERRA TAHTOO, EIVÄT KÄSITÄ, MITÄ JUMALA HEILTÄ ODOTTAA.

MINÄPÄ MENEN NIIDEN LUO, JOILLA ON VALTAA JA VOIMAA, MINÄ PUHUN HEIDÄN KANSSAAN. HE VARMAAN YMMÄRTÄVÄT KULKEA NIIN KUIN HERRA TAHTOO JA KÄSITTÄVÄT, MITÄ JUMALA HEILTÄ ODOTTAA.

MUTTA KAIKKI HE OVAT SÄRKENEET IKEENSÄ, KATKONEET VALJAANSA. 5:4,5

Näin murheellinen on meidänkin kansamme ja meidän itsemme tila. Herra meitä auttakoon!

Eilisaamuna uimaan menossa. Ensimmäisiä pakkasia

Uimista moneen otteeseen

Eilen kävin sekä meressä että illalla vesijumpassa. Ja saunassakin molemmissa paikoissa, vaikka yleensä saunon vain kotona pihasaunassamme.

Vesijumppa on kyllä minulle mieleen. Iloa lisää kovasti se, että ikkunan takana vilisee taaperoita, jotka ovat olleet vauvauinnissa ennen meidän ryhmäämme ja he litistelevät nenäänsä ikkunaan, juoksevat karkuun heitä pukevia vanhempia tai muuten vain ilahduttavat olemassaolollaan meitä vesivoimistelijoita.

Pieni astia Pyhässä maassa

on Risto Santalan päiväkirjamerkintöjä vuodelta 1959, jolloin perheen Ismo-poika sairastui vakavasti ja kuoli vuoden sisällä.

Ismon elämässä näkyi, että Jumala valmisti häntä taivasta varten. Hän oli erittäin kiinnostunut taivaasta ja uskoi vakaasti kuin lapsi vain voi uskoa iankaikkiseen elämään.

Kerran Ismo näki isänsä olan takana valkotukkaisen ja enkeleitä hänen seurassaan. Lapsi mainitsi niistä ohimennen isälleen ja kertoi sitten, että nyt ne menivät pois ja jatkoi puhetta siitä, mihin oli jääty. Toisinaan hän kertoi äidilleen sairaalavuoteessa kärsiessään kuulevansa hyvin ihanaa musiikkia.

Santala kirjoittaa:

On parempi elää Jumalan armossa ja kuolla Jumalan armossa kuin elää ja kuolla ilman armoa.

ja:"Jumala ei kysy omiltaan, mitä hän saa, ja mitä hän ei saa tehdä. Useimmiten Jumala kuljettaa omiansa aivan kuin sokkona elämän arvoitusten keskellä. Kristityn osa on nöyrtyä Jumalan väkevän käden alle.

"Hepreassa tunnetaan sanontatapa, minkä mukaan `Jumalan käskyjen lähettiläät eivät voi saada vahinkoa.`Totta tämä varmaan onkin, sanan syvimmässä merkityksessä. Mutta jos vahingolla tarkoitetaan ulkonaista säästymistä koettelemuksilta, ei sananlasku pidä paikkaansa."

  Sairaalaan

 Arin luo ja lauluhetkeä pitämään. Herra siunatkoon matkani, niin että voin tuottaa iloa ja tuoda lohdutusta   hengellisten laulujen kautta vanhuksille, muille potilaille ja henkilökunnalle!

 Siunattua päivää, arvoisa lukijani!

 jk. Eilen juoksin 36 minuuttia ja kävelin vähän päälle, että pulssi vähän ehti tasaantua ennen sisälle menoa.