Kategoriat: Ajankohtaista

Aamupäivällä kiersimme Karperö-järven

Heräsin jo viideltä. Olin sopinut Ripauksen kanssa, vai millä nimellä häntä mahdoin viimeksi kutsua, että lähdemme lenkille yhdeksältä. Stressi vai mikä teki sen, että en jaksanut nukkua pitempään, vaikka aikaa olisi ollut.

Kuvia en ehtinyt ottaa, sillä pistelimme sauvoilla reipasta vauhtia. Alamäet hölkkäsimme. Matka oli 17,2 km ja taitoimme vähän alle kolmessa tunnissa. Nyt ei tullut rakkoja varpaisiin kuten pari kuukautta sitten, mutta muuten olen aika räjähtäneessä tilassa. Juoksukenkäni olivat oiva ostos!

Hammaslääkäriin

sain puolen päivän jälkeen mennä päivystykseen. Juuri laitettu paikka irtosi, mutta hammas ei ehtinyt tulla kipeäksi. Nyt on taas uusi paikka, ties monennenko kerran samassa kohtaa. Olen kankea ja jäykkä kuin rautakanki, kun kampesin itseni hammaslääkärin tuoliin. Venyttelin vasta jälkeen päin.

Viime syksyn satoa

Tapasin yhden ms-tutun odotushuoneessa. Hän oli tempaissut ja laihduttanut 20 kiloa. Sen huomasi, ja rouva sanoi kunnon olevan paljon virkeämpi. Hieno homma, että hän oli onnistunut pudottamaan painoaan.

Minä en

onnistu pudottamaan painoani, joten minun on vaan pakko liikkua paljon, niin en ehdi niin usein olla ruokakaapilla. Sitä paitsi pidän nykyisin liikkumisesta. Onneksi olen myös päässyt eroon jatkuvasta kiireen tunnusta. En tiedä, missä vaiheessa tuo tunne hävisi, mutta kauan se eli minussa.

Jo aamulla olisi pitänyt olla imuroituna huusholli, kun heräsin. Kuka siihen pystyy, ei kukaan!

Lukujärjestys

on minulle hyväksi. Se, että on aikataulu ja tekemistä, niin en turhaudu. Onhan se varmaan kenelle tahansa hyväksi. Tulevat asiat tehdyksi. Ja jos olen päättänyt tehdä jonkin asian iltapäivällä, saan levätä tai tehdä jotain muuta aamupäivällä. Ei ole pakko tehdä putkeen ja yhtä aikaa kaikkea, kun se ei onnistu kuitenkaan. Mahdoton yhtälö.

Vielä yksi "työrupeama" minulla on tälle päivälle, mutta kerron siitä vasta myöhemmin.

Olkoon päiväsi siunattu, arvoisa lukijani!

Syksyn 2012 ruskaretkeltä jäkälää

SINUN VANHURSKAUTTASI EN PIDÄ OMANA TIETONANI, VAAN PUHUN USKOLLISUUDESTASI JA AVUSTASI. MINÄ EN SALAA SINUN ARMOASI JA TOTUUTTASI SUURELTA SEURAKUNNALTA. -Ps 40:11